Korona. Yliopiston pääsykokeet. Todistusvalinta.
Näitä sanoja käy läpi luultavasti jokainen nyt yliopistoon pyrkivä – tänä keväänä valmistunut tai vasta nyt hakeva. Koronakevät on saanut paljon muutoksia aikaan, joihin yliopistot yrittävät lyhyellä varotusajalla adaptoitua.
Yliopistot ovat tiedottaneet, että muutokset valintakoemenettelyyn ilmoitetaan viimeistään huhtikuun lopussa. Pöydällä on ollut varsinkin aihe: miten valintakokeet voidaan järjestä muuttuneessa tilanteessa – turvallisesti ja välttäen fyysistä kontaktia.
Viikon alussa Yle uutisoi, että tänä keväänä todistusvalinnalla sisäänotettavien määrää nostetaan aiemmasta. Jo nyt epämukaisen valintakoeuudistuksen johdosta liian iso määrä opiskelijoita otetaan korkeakouluihin sisään pelkällä todistusvalinnalla. Ylen saamien tietojen mukaan entistä määrää, eli puolet, ollaan nostamassa ”tuntuvasti” ja näin ollen valintakokeilla valittujen väylää pienennetään.
Tämä herättää monissa hakijoissa kauhukuvia ja pelkoakin – onko huonoilla tai edes keskinkertaisilla ylioppilailla asiaa yliopistoon tänä keväänä?
Mitä jos tämän kevään ylioppilasviikkojen päälle varjon on antanut maailmanlaajuinen viruspandemia? Mitäköhän ajattelee koko talven pääsykokeisiin lukenut tämän kevään hakija, jolle todistusvalinta ei ole ollut edes vaihtoehto?
Varsinkin tämän kevään abiturienttien oikeusturva on matalalla – YTL:n päätöksen mukaan suurta osaa tämä kevään ylioppilaskokeista aikaistettiin viikolla, joka johti monelle kokelaalle koesumaan, johon ei ollut valmistautunut. Monen haaveet hienosta Laudatur-rivistä kaatui kertaheitolla, kun kokeita pahimmassa tapauksessa oli viisi yhden viikon aikana. Ja nyt yliopistot ovat potkimassa kevään ylioppilaita toisen kerran suoraan päähän.
Se, että tänä keväänä todistuksella on huomattavasti isompi rooli, kuin edellisinä keväinä, laskee hakijoiden ja varsinkin tämän kevään abiturienttien oikeusturvaa. Todistusväylän kasvattamisen sijaan pitäisi käyttää mielikuvitusta. Etäkokeet, soveltavat kokeet, haastattelut tai muut vaihtoehtoiset tavat järjestää pääsykokeet ovat oikea tie ja tulevaisuuden väylä järjestää valinnat korkeakouluihin. Ulkoa pänttäämisen sijaan voitaisiin testata enemmän hakijan motivaatiota ja pohjatietoa alasta, jotta oikeat henkilöt tulevat valituksi. Koulutuspaikkojen määrääkin tulee saada muutettua tulevaisuuden tarpeiden mukaan, ja korjausliikkeitä on voitava tehdä nopeasti. On myös syytä pohtia, voisiko tämän kevään hakijoille turvata maksuton avoimen yliopiston opinnot tulevaksi lukukaudeksi, sillä tilanne ei ole reilu.
Pääsykokeisiin luku ei ole pelkästään ulkoamuistamisprosessi, vaan kasvumatka. Sen matkan aikana hakijalle kirkastuu entisestään, että ala on oikea ja sinne päästäkseen tulee tehdä töitä. Ohituskaistaa nyt korkeakouluun kulkevat he, jotka ovat onnistuneet tiivistämään kolmen vuoden tiedon kirjoitussalissa kuudessa tunnissa paremmin ylös, kuin kaveri viereisessä pulpetissa. Tietysti todistusvalinnalla tulee jatkossakin olla väylä korkeakouluhin, mutta korkeakouluopintoihin hakeutuessa pitäisi lisätä mahdollisuuksia hakea ja päästä sisään ylioppilastutkinnon arvosanoista riippumatta. Myös avoimen yliopiston perusopintojen suorittamisen jälkeen nivelvaihetta tulee helpottaa.
Kilpailu opiskelupaikoista on ollut ennenkin kovaa, mutta nyt sisäänpääsy tuntuu jo mahdottomalta. Terveisin tämän kevään ylioppilas.
Joonas Immonen
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen
