Suomelle on tulossa EU:n välineen kautta noin 2,2 miljardia euroa perustuen Valtiovarainministeriön lukuihin. Suomen saanto pitkällä aikavälillä on negatiivinen, vaikka Suomen talouskasvu on ennusteiden mukaan selvästi heikompaa kuin muissa EU-maissa.
Tuleva paketti on sijoitettava viisaasti ja tuottavasti. Kyseessä ei ole lahja, vaan kehnohko diili, joka kuitenkin on Suomelle välttämätön. Nyt kun paketti tulee, on ensiarvoisen tärkeää että se käytetään siten, että pitkän aikavälin vaikutukset Suomen talouden rakenteisiin ovat mahdollisimman hyvät.
Isojen lukujen kanssa voi helposti iskeä vauhtisokeus. Nollien vilistessä silmissä päätöksentekijä saattaa ajatella, että laitetaan rahat nyt johonkin vihreän siirtymän mukaiseen toimintaan investoinnin taloudellisen kannattavuuden ollessa lähinnä kiva plussa.
Kestävän kehityksen rahastossa on ehdottomasti panostettava investointeihin jotka tuottavat enemmän, kuin niihin on sijoitettu. Toisin sanoen investointeihin, jotka ovat markkinataloudellisessa mielessä järkeviä.
Vaikka rahastosta merkittävä osa on korvamerkattu niin kutsuttuun vihreään siirtymään, on kuitenkin elintärkeää muistaa markkinatalouden perusperiaatteet.
Lainatun rahan on lähtökohtaisesti tuotettava enemmän kuin mitä sen takaisinmaksusta ja lainan hoidosta aiheutuu kuluja, laina kun on maksettava korkoineen vaikka se sijoitettaisiin miten kirkasotsaisesti.
Lisäksi on yleisesti tunnettua, että yksityinen talous toimii tehokkaammin kuin julkinen talous. Iso osa paketista pitäisi ohjata tukemaan uusia suomalaisten yritysten uusia innovaatioita kestävässä kehityksessä ja esimerkiksi hiilensidonnassa ja -kaappauksessa.
Suomen talouden hidas kasvu tarkoittaa käytännössä sitä, että velan suhteelliset hoitokulut ovat kovemmat tulevaisuudessa Suomelle kuin sellaisille valtioille, joiden talous kasvaa nopeammin kuin Suomen. Tätä tilannetta ei auta se, että Suomi jää paketissa selkeästi maksajaksi.
Siksi mielestäni pääosa paketista on ohjattava suomalaisten yritysten tukemiseen. Investoimalla suomalaiseen huipputeknologiaan voimme ihan oikeasti vaikuttaa ilmastonmuutokseen, toisin kuin turpeen alasajon kaltaisella näpertelyllä.
Kun investoinnit ovat kannattavia voidaan lainamäärä ihan hyvin vaikka tuplata. Tämä voisikin olla nykyisessä korkotilanteessa järkevää. EKP:n viimeisimmän lausuman mukaan korkotasot eivät tule hetkeen nousemaan. Jos korot kuitenkin nousevat, olemme jo olemassa olevan velan kanssa ja talouden rakenteellisista ongelmista johtuen joka tapauksessa polvia myöten nesteessä.
Joel Taskila
Keskustanuorten talouspoliittisen työryhmän jäsen
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen
