Finanssikriisi, ilmasto- ja mielenterveyskriisi, kerran sukupolvessa tapahtuva pandemia ja nyt myös sota Euroopan ovella.
Erityisen suurta huolta kannan nuorten koulumenestyksestä. Osalla oppilaista jo aiemmin alkanut sosiaalinen eristäytyminen on voinut edetä pitkälle ja paluu normaaliin kouluarkeen voi olla hyvin vaikea. Vetoan hallituksen kehys- ja puoliväliriiheen, että sieltä tuotaisiin pöydälle ratkaisuja sekä resursseja, joilla voitaisiin mahdollistaa inhimillinen ja oppilaslähtöinen koulutus yhä jatkuvasta pandemiasta huolimatta. Tulevat talouspäätökset eivät tule olemaan helppoja (jospa ne joskus olisivat) mutta mielestäni poliitikkojen tehtävä on antaa nuorille valoa kevääseen. Meidän poliitikkojen on nyt lunastettava se ne juhlapuheet, joita niin mielellämme pidämme nuorille siitä, kuinka he ovat tulevaisuuden tekijöitä, tai kuinka emme halua toistaa 90-luvulla tehtyjä virheitä.
Von der Leyenin komissio esittää vuodesta 2022 nuorten teemavuotta. Komission esityksen mukaan erityisesti haja-asutusalueilla asuvat nuoret tarvitseva kannustusta, sekä etenkin mahdollisuuksia osallistuakseen aktiivisemmin yhteiskuntaan sekä pandemian jälkeiseen jälleenrakennukseen. NextGenerationEU -hankkeella rahoitetaan pandemian jälkihoitoa lähes 806 miljardilla eurolla. Hankkeen tavoitteena on mm. varmistaa että Eurooppa olisi ensimmäinen täysin hiilineutraali maanosa vuonna 2050, sekä taata että EU pysyy ihmisoikeuksien turvasatamana. EU:n hyväksymä nuorisostrategia 2019-2027 rohkaisee jäsenmaita ottamaan nuorten äänen huomioon päätöksenteon kaikilla tasoilla ja tässä voimme Suomessa toimia mallimaana, sillä meillä Suomessa esimerkiksi nuorisovaltuustoilla on lain turvaama asema kunnallisessa päätöksenteossa.
Emme voi antaa nuorille takaisin menetettyä aikaa, mutta voimme antaa heille toivoa tulevaisuuteen.
Aapeli Rytkönen
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen
