Kaupungistuminen on megatrendi, jota ei voi hyvällä tahdollakaan pysäyttää. Elokuussa 2022 Uudellamaalla (sis. Helsinki) asui hieman yli 1,7 miljoonaa asukasta. On ennakoitu, että vuonna 2040 tämä asukasluku on yli 1,9 miljoonaa. Tämä ei vaikuta niin suurelta muutokselta, kunnes huomaamme, että Suomi saavuttaa väestöhuippunsa 2030-luvun aikana, jonka jälkeen valtion väkiluku lähtee hitaasti laskemaan. Ei ole nähtävissä, että maahanmuuttopolitiikalla tai syntyvyyden lisäyksiin tähtäävillä toimenpiteillä olisi kauheasti merkitystä asiaan.
Maakunnissa väestö vanhenee nopeammin kuin kaupungeissa nuorten muuttoliikkeen vuoksi, mikä syventää maaseudun ahdinkoa entisestään. Vaikka valtakunnallisessa päätöksenteossa olisi toivottavaa tukea perifeerisempiä alueita, niin Keskustanuorten on katsottava tulevaisuuteen ja panostettava resursseja sinne, missä nuoret ovat. Tutkimusten mukaan kaupunkilaisilla nuorilla on hyvin keskustalaiset arvot, mutta he eivät koe, että Keskusta r.p. olisi heidän puolueensa. Se ei yksinkertaisesti sovi heidän identiteettiinsä. Lisäksi on huomattava, että Keskusta on nuorille sellainen puolue, jota he voisivat äänestää, mutteivat äänestä. Tämä johtuu siitä, että jos nuori päätyy ylipäänsä äänestämään vaaleissa, hän tekee sen siksi, että puolue tai ehdokas ajaa nuorelle tärkeimpiä arvojaan. Tulevaisuudessa, kun puolueen äänestäjäkunta on entistäkin vanhempaa tai luonnollisen poistuman kautta eronneita, uusia sukupolvia on pakko puhutella selkeämmin, koskien heidän tärkeimpiä arvojaan.
Piiritukien kohdentaminen vahvemmin asukasmäärän mukaan vahvistaisi Keskustanuorten asemaa alueilla, joissa väestö tulee kasvamaan. Siellä on mahdollisuus alkaa edistämään sellaista Keskusta-liikettä, joka näyttäytyy nuorille parhaana mahdollisena vaihtoehtona.
