Tässä kuussa tulee kuluneeksi kahdeksan kuukautta siitä, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Sota jatkuu edelleen ja sen vaikutukset tuntuvat kotitalouksien kukkaroissa meillä Suomessa asti. Sähkön hinnan nousua kauhistellaan talven lähetessä ja ostoskoria kantaessa sen hinta tuntuu painavan ostoksia enemmän. Voi olla, että talven pakkaset kurittavat savolaista lupsakkuuttakin, mutta kaikki on lopulta sen arvoista – demokratian säilymisen arvoista.
Sodan pitkittyminen lisää vaaraa länsimaiden turnauskestävyyden heikentymiseen ja tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nyt jos koska on aika lisätä painostusta Venäjää kohtaan, tilanteen kääntyessä hiljalleen Ukrainan hyväksi. Imperialistisen neukkupolitiikan ei saa antaa ottaa otetta muusta maailmasta. Venäjän johto on nurkkaan ahdettu ja sen huomaa sen epätoivoisista puheista sekä teoista.
Euroopan unionilta vaaditaan entistä vahvempaa yhtenäisyyttä, mutta ennen kaikkea viisaita päätöksiä. Uusiutuvan energian käytön tukeminen ja lisääminen vähentää energia-ahdinkoa sekä auttaa ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Siksi onkin ollut varsin surullista seurata, kuinka EU on päätynyt supistamaan uusiutuvan metsäenergian tukia, ja siten ohjaamaan epäsuorasti puun energiakäyttöä. Metsäenergia on määrällisesti EU-alueella tärkeä energianlähde ja sen käytön suitseminen johtaa ainoastaan kasvavaan kalliin fossiilisen energian käyttöön ja ilmastopäästöjen lisääntymiseen, erityisesti kun yhteinen tavoite on vapautua täysin Venäjän tuontienergian käytöstä pikimmiten.
EU:lta odotetaan nyt johtajuutta ja toimia. Tärkeänä aiheena käsiteltäväksi parlamenttiin on seuraavaksi tulossa maatalouden tukeminen. Ukrainan sota on viimeistään osoittanut elintarviketuotannon omavaraisuuden merkityksen. Tuontitavaran varassa roikkuminen käy kalliiksi yhteiskunnille. Meidän on pidettävä huoli siitä, että Euroopassa voidaan harjoittaa jatkossa laajamittaista, puhdasta ja turvallista elintarviketuotantoa.
Tiukkoinakin aikoina meidän on syytä muistaa, minkä vuoksi tämän kaiken teemme. Venäjän ei saa antaa kaapata Eurooppaa pala palalta. Kun sille antaa pikkusormen, niin se vie koko käden – Krimistä koko Ukrainan valtaamisyritykseen.
Vielä täytyy jaksaa!
Miika Jauhiainen
Keskustanuorten kansainvälisten asioiden sihteeri