Lapset ja nuoret ovat tulevaisuudessa yhteiskuntamme rakentajia, mikä tulee aina päätöksentekijöiden muistaa. Etenkin korona-aikana on puheenaiheeksi noussut nuorten kasvanut pahoinvointi.
Pandemialla on ollut oma merkittävä vaikutuksensa nuorten kasvaneeseen pahoinvointiin, mutta missään nimessä kasvaneen ongelman juurisyynä sitä ei voida pitää. Mielestäni yksi syy kasvaviin mielenterveysongelmiin on jatkuva paremman elintason jahtaaminen yhteiskunnassamme. Lapset opetetaan jo pienestä pitäen suorittamaan paremmin ja tehokkaammin. Jatkuva tehokkaampi suorittaminen ja sitä kautta paremman elämän tavoittelu on asettunut normaaliksi ajattelutavaksi yhteiskunnassamme. Jatkuvasti kiihtyvä vertailu ja kilpailu ikätovereiden välillä asettaa lapsille jo varhain kovat paineet suorittamiseen.
Yksilöiden välinen kilpailu tottakai myös auttaa joitakin saavuttamaan parempia tuloksia ja kannustaa parempiin suorituksiin, mutta liian varhaisessa vaiheessa opeteltu jatkuva vertaileminen ei ole missään nimessä lapsille ja nuorille hyväksi, päinvastoin. Kaikki nuoret eivät pysty käsittelemään yhteiskunnan asettamia suorituspaineita ja sen seurauksena voi olla mielenterveysongelmia ja pahimmassa tapauksessa syrjäytymistä. Yksi konkreettinen esimerkki epäonnistuneesta suorituspaineita lisänneestä uudistuksesta on todistusvalinnan painoarvon lisääminen korkeakoulujen haku-uudistuksessa. Omalla kohdalla tämä uudistus auttoi korkeakouluun pääsemisessä, mutta suurelle osalle nuoria se ainoastaan lisäsi paineita ja stressiä tulevaisuudesta.
Paras aika tarttua lapsen ja nuoren pahoinvointiin on ennen ongelmien alkamista. Kuraattorit ja koulupsykologit ovat avainasemassa tekemässä tärkeää ennaltaehkäisevää työtä nuorten pahoinvoinnin vähentämiseksi. Valitettava tosiasia on se, ettei koulupsykologeja ole riittävästi. Olen saanut useita viestejä huolestuneilta lasten vanhemmilta, ettei esimerkiksi koulupsykologin juttusille pääse riittävän nopeasti. Sote-uudistuksen myötä kuraattorit ja koulupsykologit tulevat siirtymään kunnilta hyvinvointialueille, joille valitaan tammikuun aluevaaleissa ensimmäiset aluevaltuutetut. Matalan kynnyksen palveluiden saatavuudesta on pidettävä tiukasti kiinni myös tulevilla hyvinvoinvointialueilla. Lapsuusajan olosuhteet vaikuttavat myös myöhemmällä iällä yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Siksi pidän tärkeänä, että myös lasten ja nuorten ääni pääsee kuuluviin tulevissa aluevaltuustoissa.
Elias Tornberg, Raahen seutukunnan Keskustanuoret
Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorten piirihallituksen jäsen
Aluevaaliehdokas, Raahen kaupunginhallituksen jäsen
