24. helmikuuta 2022 rauha Euroopassa järkkyi Venäjän joukkojen hyökättyä Ukrainaan. Sodan kauhut välittyivät meille kaunistelemattomina muun muassa sosiaalisen median välityksellä. Historian aikana Euroopan rauha on järkkynyt tasaisin väliajoin idästä kohdistuvan uhkan takia. Suomi on aina ollut geopoliittisesti epäedullisessa asemassa. Tämän vuoksi olemme itsenäisyytemme aikana osanneet varautua räjähdysherkkään ulkopoliittiseen tilanteeseen. Meitä ei yllätetä ”housut kintuissa”. Tästä osoituksena on muun muassa yleinen asevelvollisuus, suuri reserviläisarmeija ja läntisen Euroopan suurin kenttätykistö.
Astuessani varusmiespalvelukseen Niinisalossa 4.7. päämääräni oli selkeä: vuoden palvelusaika ja aliupseerikoulu. Itselleni Ukrainan sota ja sen vaikutukset Suomelle eivät luoneet ahdistusta. Halusin ottaa varusmiespalveluksesta kaiken mahdollisen irti, mikäli joskus joudumme saamaamme koulutusta käyttämään todellisessa tilanteessa. Toivottavasti emme joudu.
Palvelustovereissani olen huomannut erilaisia suhtautumisia mahdolliseen sodan uhkaan. Osa suhtautuu asiaan välinpitämättömästi, osa taas pelkää sodan olevan Suomen kohdalla miltei väistämätön asia. Itselläni on vankka luotto maamme puolustuspolitiikkaan ja Puolustusvoimien ammattitaitoon. Vahva osaaminen näkyy varusmieskoulutuksessa. Useat kouluttajat käyttävät termiä: ”harjoitellaan oksennukseen asti”. Asioiden on tultava selkärangasta, jotta ne onnistuvat luotien viuhuessa ja epäsuoran tulen murjoessa taistelukenttää. Ukrainan sotaa käytetään päivittäin koulutuksessa esimerkkinä konkretisoimaan Venäjän armeijan toimintaa (joka on ajoittain järjenvastaista, jopa koomista) ja nykypäivän sodankäyntiä.
Tasaisin väliajoin vanhemmat ikäpolvelut kritisoivat nykyisen varusmiespalveluksen olevan liian lepsua ja kurin olematonta. Uskallan kuitenkin väittää, että koulutus on ammattitaitoisempaa kuin koskaan. Turha simputus on jätetty taka-alalle, kun keskitytään koulutuksen kannalta olennaisempiin asioihin. Perinteisen sodankäynnin rinnalle on syntynyt uusia sodankäynnin muotoja, kuten kybersota. Suurin osa varusmiehistä kertoo palveluksen olevan mielekästä. Moni kaipaisi jopa raskaampaa ja vaativampaa koulutusta.
Palvelustaan suorittavilla varusmiehillä on hyvin erilaisia näkökulmia, mitä maanpuolustus ja asepalvelus heille tarkoittaa. Osa näkee sen pakollisena elämänvaiheena, joka hoidetaan mahdollisimman nopeasti pois alta. Itse näen asian osana suurempaa kokonaisuutta. Jokaisesta palveluksen suorittaneesta tulee osa sodan ajan joukkoa. Yksittäisen taistelijan mahdollisuudet vaikuttaa ovat rajalliset, mutta yhdessä olemme vahvempia.
Haluan kannustaa kaikkia palvelukseen tulevaisuudessa astuvia ottamaan palvelusajasta kaiken mahdollisen irti. Varusmiesaika tarjoaa ainutlaatuisia kokemuksia ja elämän työkaluja, kuten maan parhaan johtajakoulutuksen. Kotiudun kesäkuussa monta uutta kokemusta rikkaampana. Matkan aikana on kysytty kanttia, sitkeyttä ja sisua, mutta se on tarjonnut myös onnistumisia, etenemistä kohti tavoitteita – kasvamista ihmisenä. Ennen kaikkea olen kuitenkin valmiimpi toimimaan sodan aikana ja puolustamaan isänmaatani.
Ollos huoleton, poikas valveil on.
Alikersantti Juho Kujansuu
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten hallituksen jäsen
