Eduskunta hyväksyi tiistaina 12.12. muutokset toimeentulotukeen ja asumistukeen, joilla leikataan asumiseen maksettavia tukia. Vaikka valtiontaloudessa onkin sopeuttamistarvetta, on päätös jälleen yksi osoitus Orpon hallituksen köyhät kyykkyyn -mentaliteetista. Tukien leikkaukset kohdistuvat juuri siihen kansanosaan, joka on muutenkin heikossa asemassa.
Toimeentulotuen osalta kyse on vaatimuksesta hankkia halvempi asunto, mikäli asumismenot ylittävät ”tarpeellisen suuruisena pidettävän määrän”. Käytännössä vaikutus jäänee vähäiseksi, sillä monessa kaupungissa kohtuuhintaisia asuntoja on niukasti tarjolla, ellei sitten muuta toiselle paikkakunnalle. Sitä vastoin tarvetta syntyy uudelle byrokratialle, kun tuensaajan tulee esittää selvityksiä, miksi kalliimpaan asuntoon olisi peruste – ja olematon asuntotarjonta sellainen myöskin on.
Asumistuen osalta muutokset ovat suurempia: korvattavien asumiskulujen määrä laskee 80 prosentista 70 prosenttiin, perusomavastuuta korotetaan, ja 300 euron ansiotulovähennys poistuu. Kaltaisellani köyhällä opiskelijalla tämä laskee kuukausittaista tukea noin 40 euroa, joka on merkittävä summa. Monella muulla vaikutukset ovat vielä suurempia ja etenkin ansiotulovähennyksen poisto luo uuden kannustinloukun, koska lisätulot vähentävät suoraan tukia. Kaikista pienituloisimmilla asumistuen leikkaukset puolestaan johtanevat siihen, että toimeentulotukea haetaan ja saadaan vastaavasti enemmän, jolloin säästöjä ei synny.
Kun näitä leikkauksia tehdään säästöjen varjolla, on vaikea ymmärtää samanaikaisesti toteutettavaa verojen alentamista, joiden hyödyt valuvat yhteiskunnan hyväosaisille. Hallitusohjelmassa mainitusta vahvasta ja välittävästä Suomesta ei ole tietoakaan, kun vallassa on vahvasti välinpitämätön hallitus.
Lisätietoa:
Mikko J. Miettinen
puheenjohtaja, Joensuun Keskustaopiskelijat
hallituksen jäsen, Pohjois-Karjalan Keskustanuoret
97.mikko.miettinen@gmail.com
