Suomen syntyvyys on ollut jo pitkään laskussa, ja hedelmällisyysluku oli viime vuonna pienin koko mittaushistorian aikana: 1,32. Samaan aikaan suomalaiset toivovat saavansa perhebarometrin mukaan keskimäärin kaksi lasta elämänsä aikana. Syntyvyyspolitiikassa onkin tarkasteltava syitä siihen, miksi suomalaiset eivät pääse toivomaansa lapsilukuun.
Yhdeksi syntyvyyden laskun syistä on tunnistettu se, että lasten hankinta on myöhentynyt. Ensisynnyttäjän keski-ikä on noussut vuodesta 1985 lähtien 26 vuodesta 30 vuoteen. Ensimmäisen lapsen hankinnan myöhentyminen aiheuttaa usein sen, ettei hedelmällisyyden laskun vuoksi haluttuun lapsilukuun päästä. Yhdeksi lasten hankinnan myöhentymisen syistä on tunnistettavissa nuorten aikuisten taloudellinen epävarmuus. 20-30 -vuotiaat eivät tyypillisesti ole edenneet uraputkessaan vielä kovin pitkälle, ja yhä useampi työskentelee esimerkiksi määräaikaisissa työsuhteissa.
Ensimmäisen lapsen hankinnan kynnys on usein nuorilla aikuisilla melko korkea myös siihen liittyvien investointien osalta. Ensimmäiselle lapselle täytyy hankkia paljon erilaisia tarvikkeita, joita pystyy seuraavien lapsien kohdalla hyödyntämään uudelleen. Taloudelliset vaikutukset ensimmäisen lapsen kohdalla ovatkin usein seuraavia suuremmat.
Nykyisessä lapsilisäjärjestelmässä lapsikohtainen lapsilisä nousee perheen lapsimäärän noustessa. Järjestelmä ei nykyisellään huomioi ensimmäiseen lapseen liittyviä korkeampia kustannuksia. Tämän vuoksi Helsingin ja Uudenmaan Keskustanuoret esittää, että ensimmäisestä lapsesta saatavaa lapsilisää on korotettava.
Lisätietoa: helsinki@keskustanuoret.fi tai uusimaa@keskustanuoret.fi
