Helsingin ja Uudenmaan Keskustanuoret: Kuka meitä hoitaa jos hoitajia ei enää ole? Hoitajapula ratkaistava välittömästi!

torstai 11.08.2022

Jokaisella ihmisellä on oikeus oikea-aikaiseen ja laadukkaaseen hoitoon. Suomi on vauras maa kansainvälisesti katsottuna, ja olemme useana vuonna keikkuneet onnellisimman maan ykkössijalla. Onnelliseksi eivät kuitenkaan tee hoitajapula ja pitkät jonotusajat palvelujen pariin. Potilaat joutuvat paikoitellen odottamaan liian kauan hoitoon pääsyä, ja tämä vaarantaa potilasturvallisuuden. Hyvinvointiyhteiskunnan tulee pystyä parempaan. Hyvinvointiyhteiskunnassa oikeus yhdenvertaiseen hoitoon pääsyyn kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta.

Mistä hoitajapula johtuu? Tähän on useita eri syitä, mutta merkittävimpinä syinä voidaan pitää työn kysyntää lisännyttä hoitajamitoitusta, huonoja työolosuhteita ja työn vaativuuteen verrattuna huonoa palkkaa. Ihmiset eivät enää hakeudu hoito-alalle. Alan veto- ja pitovoimaa on lisättävä.

Hoitoala on murroksessa, jossa on löydettävä uusia ratkaisuja. Alalla on totuttu työskentelemään perinteisesti joko 100 % työajalla, tai ilman vakituista paikkaa keikkahommissa. Osa-aikaisen työn mahdollistaminen vakituisessa työsuhteessa lisäisi työntekijöiden hyvinvointia. Palkkaohjelmalla ja työolojen parantamisella ratkaistaan hoitajapulaa kestävämmin.

On ymmärrettävää, että huono palkkaus ja pitkään jatkunut riittämättömyyden tunne siitä, että ei voi tehdä työtään kunnolla, voi johtaa ajatuksiin alan vaihtamisesta.

Tulevaisuudessa terveydenhuollon kysyntä tulee myös kasvamaan entisestään, kun vanhemmat ikäluokat harmaantuvat ja apua tarvitsevia on enemmän, mutta työvoimaa vähemmän ikäluokkien pienentyessä. On tärkeää löytää ratkaisut hoitajapulaan viimeistään nyt.

Helsingin ja Uudenmaan Keskustanuoret ovat valmistelleet korjaussarjan hoitajapulan ratkaisemiseksi. Kyseessä ei ole luonnontila, johon ei voisi puuttua, vaan päättäjillä on ratkaisun avaimet käsissään.

Korjaussarja:

  1. Peruspalkan reilu nosto, niin että palkka vastaa enemmän työn vaativuutta.
  2. Työtehtävien vaativuuden ja lisävastuiden tunnistaminen sekä kompensointi palkassa ammattikunnan sisällä. Teho-osaston hoitajan työn tulee olla paremmin palkattua kuin perusterveydenhuollossa.
  3. Myös opiskelijoiden perehdyttämisestä vastaavalle tulee antaa lisävastuusta korvaus.
  4. Esihenkilöille tulee tarjota säännöllisesti johtamiskoulutusta. Esihenkilön tulee käydä myös dialogia työntekijöiden kanssa molemminpuolisen yhteisymmärryksen lisäämiseksi.
  5. Henkilöstön toiveet työvuorojen sijoittelussa tulee kuulla paremmin.
  6. Yksikön esihenkilöiden alaisten määrän rajaaminen laadukkaan esihenkilötyön turvaamiseksi. 
  7. Työhyvinvoinnin seuranta anonyymilla kyselyllä kuukausittain. Työhyvinvointia tulee seurata aktiivisesti. Työhyvinvointiongelmiin tulee lähiesihenkilön sekä ylemmän johdon puuttua välittömästi. Hyvinvoiva työntekijä on tuottava työntekijä. 
  8. Sairaanhoitajaopintoihin valinnainen 45 opintopisteen maksuton opintojakso rajatun lääkkeen määräämisoikeuden saamiseksi. Perusterveydenhuolto on osaltaan ruuhkautunut ja tästä syystä ei-kiireellisiä potilaita ohjautuu päivystykseen. Jokainen ei kiireellinen potilas hidastaa päivystyksessä kriittisesti sairaiden hoitoon pääsyä. Perusterveydenhuollon painetta tulee helpottaa lisäämällä erityisesti rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien vastaanottoja. Tämä mahdollistaisi nopean ja oikein kohdistetun hoidon turvaamisen.
  9. Työperäinen maahanmuutto on osaratkaisu, mutta maahanmuutto tulee toteutua eettisen rekrytoinnin pelisääntöjen mukaan. Ulkomaalaisten työntekijöiden kielitaito on myös oltava riittävän hyvä ja kotoutumisesta on huolehdittava.
  10. Sote-alan työpaikoissa on usein mahdotonta päästä poistumaan työpaikalta ja pitämään keskeytyksettä ruokataukoa.Työmarkkinaneuvotteluissa tulisi saada palkattomat ruokatauot palkallisiksi tilanteissa, joissa näin ei vielä ole.

Esitetyt ehdotukset eivät ole ilmaisia, mutta ne tulee nähdä investointina työntekijöiden ja potilaiden sekä laajassa mittakaavassa yhteiskunnan hyvinvointiin. Hoitajat auttavat ihmisiä pysymään työkykyisinä, joten hoiva on tuottavaa työtä. Toimiva terveydenhuolto tulisi nähdä tärkeänä peruspilarina taloudellisen toiminnan mahdollistamisessa.