Suomen syntyvyys on ollut jo pitkään laskussa, ja hedelmällisyysluku oli viime vuonna pienin koko mittaushistorian aikana: 1,32. Samaan aikaan suomalaiset toivovat saavansa perhebarometrin mukaan keskimäärin kaksi lasta elämänsä aikana. Syntyvyyspolitiikassa onkin tarkasteltava syitä siihen, miksi suomalaiset eivät pääse toivomaansa lapsilukuun.
Samaan aikaan Suomessa opiskelijoiden velkaantuminen on kasvanut merkittävästi, ja opintolainojen korot ovat kasvaneet huomattavasti. Keskimääräisellä lainaa nostaneella on lainaa ylemmän korkeakoulututkinnon suoritettuaan yli 20 000€.
Yhdeksi syntyvyyden laskun syistä on tunnistettu se, että lasten hankinta on myöhentynyt. Ensisynnyttäjän keski-ikä on noussut vuodesta 1985 lähtien 26 vuodesta 30 vuoteen. Ensimmäisen lapsen hankinnan myöhentyminen aiheuttaa usein sen, ettei hedelmällisyyden laskun vuoksi haluttuun lapsilukuun päästä.
Yhdeksi lasten hankinnan myöhentymisen syistä on tunnistettavissa nuorten aikuisten taloudellinen epävarmuus. Työelämän alkua rasittavat kasvavat opintolainat kasvattavat tätä taloudellista epävarmuutta entisestään.
Jotta opintolainojen kasvun vaikutusta perheellistymiseen voitaisiin ehkäistä, Helsingin ja Uudenmaan Keskustanuoret esittävät opintolainan huoltajahyvityksen käyttöönottoa. Huoltajahyvityksessä osa opintolainasta annettaisiin anteeksi, jos opintolainavelallinen on valmistuessaan lapsen huoltaja, tai hänestä tulee huoltaja esimerkiksi viiden vuoden sisällä valmistumisesta. Hyvitysosuus kasvaisi lasten määrän kasvaessa.
Lisätietoa: helsinki@keskustanuoret.fi tai uusimaa@keskustanuoret.fi
