Lausujana Keskustanuorten Pohjois-Karjalan Piiri Ry.
Hyvinvointialue on merkittävässä vaiheessa pohtiessaan palveluiden tulevaisuutta, ja sitä kuinka saamme hyvinvointipalveluita koko maakunnan alueella. Arvostamme suuresti virkamiesten valmistelutyötä ja toivomme luottamushenkilöiltä viisaita päätöksiä. Haluamme, että tulevat palveluverkkoa koskevat ratkaisut huomioivat jokaisen ikä- ja väestöryhmän erityistarpeet ja että päätökset tehdään kauaskantoisia vaikutuksia arvioiden.
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret tarkastelivat palveluverkkoskenaarioita ja haluavat lausua skenaarion 2 puolesta. Koemme, että malli on luonteelta joustavin ja palvelee parhaiten kaikkia maakuntamme ikäryhmiä ja niiden palveluntarpeita. Liikkuvat sekä etänä toteutettavat verkko- ja mobiilipalvelut yhdessä fyysisten terveysasemien kanssa mahdollistavat jokaisen asukkaan palveluntarpeeseen vastaamisen.
Palveluiden monipuolisuuteen ja monikanavaisuuteen tulee panostaa rapistuvien hyvinvointikiinteistöjen sijaan. Ikäryhmien pienentyessä ja muuttoliikkeen ollessa vahvasti poispäin hajaseuduilta kohti kasvukeskuksia myös tapaa tehdä ja toimittaa hyvinvointipalveluita pitää tarkastella kriittisesti. Emme saa tarkoituksella laskea yksittäisten kuntien elinvoimaa poistamalla hyvinvointipalveluita kriittisiltä alueilta, vaan palvelut tulee pyrkiä järjestelemään niin, että alueiden kiinnostavuus säilytetään nyt ja tulevaisuudessa. Systemaattinen alueiden alasajo palveluiden poistamisen kautta ei saa olla ratkaisu hyvinvointipalveluiden talousongelmiin, vaan palveluiden toimittamistapaa on kehitettävä.
Nuoret ja keski-ikäiset tarvitsevat jo nyt digipalveluita ja tähän tarpeeseen on vastattava. Hyvinvointialue on jo nyt kerännyt digitalisaatioon liittyvää velkaa ja kerryttää sitä edelleen, jos digipalveluita ei kehitetä. Yksityiset palveluntuottajat tarjoavat jo nyt asiakkailleen esimerkiksi työ- ja opiskelijaterveydenhuollossa digitaalisia yhteydenottokanavia, joista nuoret ja kiirevuosia viettävät asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut tehokkaasti ja ruuhkauttamatta perusterveydenhuoltoa. Digitaalisten ja fyysisten palveluiden vastakkainasettelu on lopetettava ja kehitystyö on saatava käyntiin nyt.
Lähipalveluiden merkitys korostuu etenkin vanhempien sukupolvien osalta, ja siksi niitä tulee edelleenkin tuottaa niitä tarvitseville henkilöille. Emme kuitenkaan tarvitse terveysasemia, jotka palvelevat täydellä kapasiteetilla päivittäin. Tarvitsemme joustavia palveluita, joita voidaan toteuttaa liikkuvina niin, että jokaisella soteasemalla on saatavissa tarvittavia palveluita esimerkiksi kerran tai useammin viikossa ja erityispalveluita tarvittaessa esimerkiksi kerran kuussa. Näitä fyysisiä palveluita tuetaan ja täydennetään reaaliaikaisilla digitaalisilla palveluilla, jotka mahdollistavat ideaalissa tilanteessa ympärivuorokautisen palvelun pariin pääsyn ilman yhteispäivystyksen ruuhkauttamista.
Koemme että kaikki ne tarpeet, joita maakuntamme asukkaat tarvitsevat saadaan täytettyä skenaariota 2 soveltamalla. Tämä on tulevaisuuden suunta, johon hyvinvointialueemme tulee pyrkiä.
Lisätietoa:
Milla Martikainen
Keskustanuorten Pohjois-Karjalan piiri, puheenjohtaja
milla.martikainen@luottamus.lieksa.fi
