Urheilu ja politiikka. Sanotaan, ettei niitä kuulu sekoittaa, mutta ne ovat olleet sekaisin jo ainakin vuosisadan. Nyt vain entistä enemmän. Kun 12 vuotta sitten FIFA valitsi Venäjän järjestämään vuoden 2018 ja Qatarin vuoden 2022 jalkapallon MM-kilpailut ajattelin, että mitähän tästä nyt tulee, miten tämä on mahdollista? Vuonna 2015 selvisikin, että FIFA on läpi korruptoitunut ja että äänensä Venäjälle ja Qatarille antaneet olivat saaneet miljoonia euroja pimeää rahaa. Putin ilmoitti tietenkin heti Venäjän kiinni jäätyä, että tämä kaikki on valetta ja lännen mustamaalausyritys. Kuulostaa hyvin tutulta retoriikalta peilaten nykytilanteeseen. Paperilla molemmat kisat olisi selkeästi pitäneet mennä eri maille.
Qatarin kisajärjestelyt ovat maksaneet 2,8 miljoonan ihmisen maalle 229 mrd. $. Summa on absurdi verrattuna länsimaissa järjestettyihin kisoihin 0,5–4 mrd. $ per kisa. Maassa ei ollut ainuttakaan kriteerit täyttävää stadionia, infraa tai kapasiteettia majoittaa turistit. Maan on pitänyt rakentaa muun muassa hotelleja ja teitä sekä kahdeksan Helsingin olympiastadionia suurempaa areenaa, joista 7 revitään heti kisojen päätyttyä. Ei kuulostaa vastuulliselta tai ilmastoystävälliseltä – asioita, joita kisajärjestäjä mainostaa.
Viis rahasta. Suurin hinta on maksettu ihmishengissä. Jopa 90 prosenttia Qatarin väestöstä on vierastyöläisiä, joilla ei ole maan kansallisuutta ja samoja oikeuksia, samaan aikaan heidän omat passit takavarikoidaan. He asuvat usein erillään muusta yhteiskunnasta ahtaasti huonoissa olosuhteissa, minkä lisäksi työolosuhteet ovat niin huonot, että moni päätyy itsemurhaan. Loput 10 prosenttia ”kanta” Qatarilaisista omistavat kaiken. Pelkät kisoihin liittyvät työmaat ovat tappaneet ainakin 6 500 orjatyöläistä, ja lähes 20 000 on kuollut Qatarissa siitä lähtien kuin kisat annettiin maalle. Joissakin sodissakin kuolee vähemmän ihmisiä. Elinikäisesti vammautuneita on vähintään yhtä monta. He eivät saa hoitoa eikä korvauksia, vaan heidät passitetaan heti kotimaihinsa kärsimään. Qatar tai FIFA ei ole puuttunut asiaan. Muissa maissa kisat ovat vaatineet yksittäisiä uhreja.
Järjestäjämaat sitoutuivat ja lupasivat vuosi toisensa perään puuttua ja korjata ongelmia kuten ihmisoikeusongelmia, joita on useita, parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, joka on maassa surkealla tolalla, sekä parantaa työntekijöiden oikeuksia. Kisat kuitenkin alkavat nyt ja voimme todistaa, että lupaukset petettiin. Putinin Venäjä ja Qatar eivät paljon eroa tässä suhteessa. Ilmaisu ja sananvapaus on heikolla tasolla ja se koskee myös paikalle saapuvia vieraita ja toimittajia, joiden kimppuun viranomaiset ovat käyneet. Kisaturistit pakotetaan lataamaan puhelimiinsa kaksi valtion vakoiluvirusta, joista on mahdoton päästä eroon.
Kaiken lisäksi Qatarissa homoseksuaalisuus voi johtaa kuolemantuomioon ja salainen poliisi jahtaa aktiivisesti seksuaalivähemmistöihin kuuluvia. Kisojen lähettiläs esineellistää naisia ja hänen mukaan homoseksuaalisuus on vaurio aivoissa.
Onko tämä kaikki sen arvoista, että miljonäärit menevät neljäksi viikoksi potkimaan palloa ilmastoiduille stadioneille, jotka toimivat lähinnä hautamonumentteina tuhansille uhreille? Qatar järjestää kisat ensisijaisesti parantaakseen imagoaan. Toivon ja uskon, että kisat saadaan kuitenkin käännettyä imagotappioksi maalle.
Urheilulle on tehtävä kunnianpalautus. Toivon, että tulevaisuudessa urheilutapahtumat olisivat puhtaampia niin urheilijoiden kuin järjestäjien taholta. Avoimempia, vihreämpia ja vastuullisempia. Urheiluliitoilla on myös vastuu tapahtumista, joihin osallistutaan. Emme voi, kuten Suomen jalkapalloliitto väittää, että emme ota kantaa kisoihin koska emme tee politiikkaa. Muut Euroopan liitot ottivat kantaa. Korruptiota ja turhaa politikointia olisi tärkeä kitkeä. Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan tai kärsimään urheilukisojen eli viihteen takia.
Oscar Hätinen
Varsinais-Suomen Keskustanuorten piirihallituksen varajäsen