Politiikan tekeminen ja ajankohtainen poliittinen keskustelu asemoituu nykypäivänä yhä vahvemmin yksittäisten ilmiöiden äärelle. Tämä on haastanut meitä keskustalaisia monella tapaa vaikeiden teemojen ajaessa kenttäämme kahteen tai useampaan leiriin, tai puolueemme jäädessä jalkoihin keskusteluissa selkeän keskustalaisen viestin tai vastauksen puuttuessa.
Ensiksi sisäisestä kulttuuristamme: uskallan väittää, että keskustan kannattajakunta on varmasti kaikista puolueista moninaisin. Me emme ole asettuneet nykyiseltä poliittiselta kentältä tarkasteltuna mihinkään blokkiin esimerkiksi talouspoliittiseen ajatteluun pohjaten. Nuori, korkeakoulutettu ja kaupungin keskustassa asuva kepulainen ja puolueemme “mediaaniäänestäjä”, muuttotappioseudulla majaileva 50-60 vuotias mieshenkilö, ajautuvat varmasti usein keskustelussa vastakkaisille laidoille ja niin ajautuvat myös ko. viiteryhmien toimesta eduskuntaan valitut edustajammekin. Tähän tiivistyy koko Suomen taajuudella toimivan puolueemme rooli.
Viime aikoina olen törmännyt enenevissä määrin keskusteluihin, joissa eriävää kantaa suljetaan pois epäkeskustalaisena ja keskustelunaiheita halutaan jopa sulkea kokonaan pois, jottei ryhmämme jakaudu liiaksi. Näen asian niin, että ei meidän keskustalaisina kannata keskusteluja pelätä. Kenttämme moniäänisyys on asia, jota tulisi ennen kaikkea arvostaa. Keskustelujen kautta voimme löytää ymmärryksen ja kunnioituksen joukostamme löytyviä moninaisia ajatuksia kohtaan – aktiivinen vuoropuhelu on kanavoitavissa voimavaraksi, kun tahtotila on yhteinen!
Tästä päästäänkin julkiseen keskusteluun: ymmärrän täysin ajatuksen siitä, että selkeästi jakavissa kysymyksissä puoleemme tulisi noudattaa varovaisuutta. Etenkin nuori yleisö hahmottaa ja seuraa politiikkaa kuitenkin vahvasti isojen, somessa ja media-alustoilla puhuttavien ilmiöiden pohjalta. Täysi hiljaisuus näissä kysymyksissä on tämän vuoksi puoleemme imagon ja kannatuksen kannalta myrkkyä. Jos viestimme ja aatteemme ei näy ihmisille merkityksellisten kysymysten äärellä jää myös puolueemme kaikille etäiseksi. Lisäksi on huomioitava, että jos me puolueena valitsemme hiljaisuuden tien, löytyy poliittiselta kentältä varmasti muita toimijoita, jotka ovat innokkaita sanoittamaan sen, mitä keskusta heidän mielestään ajaa ja ajattelee. Erityisen haastavina näyttäytyvät tietyt poliittiset tapahtumat sekä yksittäisen kysymyksen äärelle muodostuneet poikkipoliittiset liikkeet ja -aktivistiryhmät. Vaikka tuen osoittaminen ko. ryhmille nähtäisiin haastavana tai jopa mahdottomana, en tässäkään tapauksessa usko hiljaisuuden tehoon. Päinvastaisesti voimme näissäkin tilanteissa keskittyä keskustalaisen viestin ajamiseen esimerkiksi omien linjapaperiemme tai periaateohjelmamme pohjalta.
Keskusteleva keskusta on menestyvä keskusta – tarkasteltiimpa keskustelua puolueen rajojen sisäpuolelta tai ulkopuolelta!
Jere Tapio
Keskustanuorten puheenjohtajaehdokas
p. 040 7609463
@Tapionjere
