Ystävänpäivä on ympäri maailman tunnettu juhlapäivä, jonka tarkoituksena on juhlistaa rakkautta ja ystävyyttä esimerkiksi viettämällä aikaa yhdessä, yllättämällä toinen vaikkapa suklaarasialla tai soittamalla niille rakkaille, jotka asuvat muualla. Samalla, kun juhlimme ystävyyttä ja rakkautta, on kuitenkin myös hyvä muistaa ne, joille ystävänpäivä on syystä tai toisesta vaikea päivä.
Siinä missä meistä moni viettää ystävänpäivää ystävien tai kumppanin seurassa, on meillä Suomessa myös lukuisia nuoria, jotka kärsivät yksinäisyydestä. Tilastokeskuksen julkaisun mukaan (31.3.2023) vuonna 2022 36,3% 16-24 vuotiaista nuorista koki yksinäisyyttä koko ajan tai suurimman osan ajasta. Vuoden 2022 väestörakenteen perusteella tämä tarkoittaa sitä, että yksinäisyydestä kärsi lähes 200 000 nuorta. Luku on hälyttävä, sillä se on viime vuosina noussut nousemistaan – eikä nousukiito vaikuta päättyvän. Syitä yksinäisyydelle on etsitty useaan otteeseen, ja niitä onkin paikannettu, mutta pelkästään syiden etsiminen ei riitä: meidän on pidettävä huolta toisistamme.
On puhkikulutettu lausuma, että nuoret ovat yhteiskuntamme tulevaisuus, toivo ja voima. Silti se on totta. Jos me emme nyt pidä huolta lapsista ja nuorista, eivät he ole kykeneviä pitämään huolta omista lapsistaan tulevaisuudessa. Mitä useampi nuori jää yksin, sitä suurempi riski on, että syrjäytyneiden määrä kasvaa. Ja mitä useampi jää syrjään ja putoaa yhteiskunnan kelkasta, sitä enemmän meillä on niitä apua tarvitsevia, joita on jo nyt niin paljon, ettei apua ole kaikille. Resurssit eivät riitä, ja päättäjät karsivat niitä koko ajan lisää. Nykyisen hallituksen sopeutustoimet koskettavat jo nyt useita nuoria, kun esimerkiksi toimeentulotukea ja asumistukea leikataan. Uusien leikkausten myötä nuorten asema heikkenee entisestään. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi sekä kansalliset opiskelijaliitot kirjoittavat tammikuisessa kannanotossaan, että “Erityisesti heikossa asemassa olevien nuorten toimeentulon leikkaaminen lisää syrjäytymisriskiä ja köyhyys ja sen seuraukset voivat heikentää terveyttä, osallisuutta ja yhteiskunnan toimintoihin kiinnittymistä läpi elämän ja jopa ylisukupolvisesti.”
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi jo viime lokakuussa hallituksen nuorisotyöhön kohdistamista leikkauksista ja haastatteli artikkelissaan etsivän nuorisotyön valtakunnallisen järjestön Into ry:n toiminnanjohtaja Timo Kontiota. Into ry:n arvion mukaan hallituksen leikkaukset vaikuttavat 4 000 nuoreen ja samalla myös useisiin nuorisotyön parissa työskenteleviin. Siis ainakin 4 000 nuorta lisää siihen kahteensataantuhanteen, jotka jo kärsivät yksinäisyydestä. Into ry:n mukaan leikkaukset vaikuttavat todennäköisesti eniten pienten paikkakuntien nuoriin. On huolestuttavaa, että avun saantia vaikeutetaan entisestään niillä paikkakunnilla, jossa palveluita on muutenkin heikosti tarjolla. Tämä myös osaltaan vähentää pienten paikkakuntien vetovoimaisuutta tai esimerkiksi opiskelemaan lähteneiden nuorien halua palata takaisin kotipaikkakunnalle. Haluamme, että jokainen nuori saa tarvitsemansa avun juuri siellä, missä on.
Tässä maailmanajassa ystävyyden merkitystä ei voi vähätellä. Sodat ympäri maapalloa repivät perheitä ja ystäväpiirejä kappaleiksi, erilleen toisistaan. Liian moni ihminen on joutunut kohtaamaan ystävän menetyksen. Yhä useampi nuori siis kokee yksinäisyyttä myös tänä ystävänpäivänä. Maailman tilanteen tasaantuminen voi kestää vielä pitkään, mutta pidetäänhän me täällä Suomessa huoli siitä, että omassa lähipiirissä kaikilla on ystävä? – toteaa Pohjois-Savon Keskustanuorten piirihallituksen jäsen Reetta Puttonen.
