Kotimaamme päätöksenteko tuntuu minusta monesti ailahtelevalta. Sen seurauksena olen alkanut miettiä, muistavatko kaikki pohtia omia arvojaan vai ovatko ihmiset nykyään tuulellakäyviä. Suomea kutsutaan hyvinvointivaltioksi, onko maastamme tulossa eläinten ja luonnon hyvinvointivaltio vai kenties vakavaraisten ihmisten hyvinvointivaltio?
Ehtiikö nykyajan ihminen pysähtyä miettimään omia arvojaan? Jos kysyisin kadulla tulevalta ihmiseltä hänen kolmea tärkeintä arvoaan, kuinka kauan kestäisi että hän saisi sanottua ne minulle. Arvojen määritteleminen ei ole aina niin yksinkertaista. Mihin arvojen määritteleminen vaikuttaa? Itse mietin omia arvojani, koska niiden sisäistäminen helpottaa päätöksien tekemisessä. Arvojen pohtiminen ja määritteleminen on tärkeää, koska ne ovat kaiken tekemisen ja olemisen perustana. Pysähtymällä miettimään omia arvoja voi myös oppia tuntemaan itsensä paremmin.
Rakkaan kotimaamme arvokeskustelu vaatisi lisää syvyyttä ja pohdintaa. Nykyään keskitytään paljon luonnon ja eläinten hyvinvointiin: ovatko ne nykyajan arvoja? Olisi hyvä pohtia sitä, mikä on elämälle välttämätöntä ja mikä vain viihdykettä ja kuluttamista.
Ennen vanhaan esimerkiksi Keskustan arvoja olivat koti, uskonto ja isänmaa, olisi hyvä pohtia onko meillä syviä arvoja vielä nykyajan suomessa? Havaintojeni mukaan nykyään poliittisten ryhmien sisällä arvopohjat saattavat olla hyvinkin laajoja. Tämä voi johtua muun muassa siitä, että yritetään kerätä mahdollisimman paljon kannattajia. Se ei kuitenkaan auta ryhmää toimimaan johdonmukaisesti tavoitteiden ja lupausten eteen, koska jo ryhmän sisällä on paljon erilaisia mielipiteitä arvopohjan laajuuden vuoksi. Mielestäni ryhmän täytyisi rohkeasti pitää kiinni sopivan kokoisesta ja realistisesta arvopohjasta. Kansalaisten olisi helpompi olla poliittisten ryhmien tukijoina, jos arvot olisivat selkeät ja yhtenäiset.
Mielestäni Suomessa täytyisi pitää enemmän huolta ihmisistä ja kansan yhteishengestä. Meidän tulisi huolehtia toinen toisistamme ja arvostaa toisiamme. Myös politiikassa on tärkeää ottaa huomioon kaikki ihmiset mahdollisimman hyvin, sillä jokainen ihminen on yksilö ja äärettömän arvokas. Vertaa esimerkiksi kaunista kieloa tai lemmikkiäsi rakkaaseen lähimmäiseesi – ainakin itselleni se ihminen on moninverroin arvokkaampi kuin jokin muu materia, luonto tai elävä olento.
Metsiä, peltoja ja eläimiä täytyy hoitaa kunniottaen ja maalaisjärkeä käyttäen. Suurin huoli tulee kuitenkin kantaa meistä Suomen kansalaisista, sillä ihminen on eläinten ja luonnon yläpuolella.
Oskari Tuikkanen
Keski-Pohjanmaan Keskustanuorten hallituksen varajäsen
