Kuntataloudessa kustannusarviot paukkuvat investointien toteutuessa ja pienistä rahasummista ei välitetä. Investointeja tehdään turhan herkästi velkarahalla ja lainamäärät nousevat pilviin. Suomessa kuntien taloudenpito näyttää usein edellä mainitulta. Ajatus on kärjistetty, mutta siinä on todellisuuspohjaa. Yrittäjän näkökulmasta tuntuu toisinaan, että yksityisellä sektorilla taloudenpito, investointien suunnittelu ja lainanotto on tarkempaa. Se on jossain määrin loogista, sillä yrityksen menestys vaikuttaa melko suoraan omaan pärjäämiseen – etenkin pienyrityksissä. Itsekin maa- ja metsätalousyrittäjänä mietin jokaisen sentin, kustannusarviot ja lainatarpeen hyvin tarkkaan. Tätä ajattelumallia olisi mielestäni varaa soveltaa entistä vahvemmin myös julkisessa taloudenhoidossa.
Millaisia asioita kuntataloudessa voitaisiin soveltaa vaikkapa pienyrittäjältä? Ensimmäinen näkökulma on investointien painopisteet. Julkisissa rakennusinvestoinneissa voitaisiin yksinkertaistaa asioita, tehdä selkeitä ja suoraviivaisia ratkaisuja, ja jättää esimerkiksi kustannuksia nostattavat ulkonäköseikat vähemmälle huomiolle. Painopisteen olisi hyvä olla kustannustehokkuudessa ja käytännöllisyydessä, kuten yrittäjänä ajattelen investointien kohdalla.
Toinen näkökulma on kaikenlaiset – esimerkiksi hankkeisiin haettavat – valtionavustukset. Kun johonkin hankkeeseen saadaan avustusta, se ei suoraan tarkoita sitä, että hanke olisi kannattavaa toteuttaa. Ensinnäkin suurin osa kustannuksista jää kuitenkin itse maksettavaksi. Harmittavan usein käy myös niin, että toteutuneet kustannukset ylittävät kustannusarvion. Yrittäjänä pohdin vastaavan tilanteen hyvin tarkkaan, ja matalalla kynnyksellä säästäisin, vaikka avustusta olisikin saatavilla.
Kolmas näkökulma, jota myös julkisella sektorilla olisi järkevä pyrkiä hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan, on talkootyö. Sitä voisi hyödyntää esimerkiksi harrastus- ja vapaaajanviettopaikkojen hoitamisessa. Talkootyön lisääminen olisi järkevää siksikin, että se lisää yhteisöllisyyttä ja vähentää kuntien kustannuspainetta. Meillä on hyvinvointivaltion mukanaan tuoma julkinen verorahoitus, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikki pitäisi saada heti ja ilman yhteistä työtä. Yrittäjänä pyrin mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään yhteisöllisen talkootyön voimaa – se on selvää säästöä.
Mielestäni kuntapolitiikassa tärkeintä on fiksu taloudenhoito, koska julkinen raha on yhteistä. Investoinnit ja muu rahan käyttö tulee päättäjien ja viranhaltijoiden toimesta miettiä erittäin tarkkaan – tarpeeseen, kustannustehokkuuteen ja säästäväiseen ajattelutapaan pohjaten. Julkisella sektorilla voitaisiin ottaa paljon oppia yksityiseltä sektorilta. Yrittäjä säästää pienenkin summan, kun kuntataloudessa usein vaikuttaa huomiota herättävän vain talouden isot linjat.
Oskari Tuikkanen
Maa- ja metsätalousyrittäjä Lestijärveltä
Keski-Pohjanmaan Keskustanuorten hallituksen jäsen
