Työelämä on aina ollut enemmän tai vähemmän muutoksessa. Ero nykyisessä muutoksessa on siinä, että muutosvauhti on digitalisaation ja tekoälyn etenemisen myötä aiempaa nopeampaa. Työaika on kautta historian lyhentynyt ja keskeinen peruste sille on ollut tuottavuuden kasvu. Tuottavuuden kasvun myötä myös elintaso on noussut. Näkyvin seuraus tälle on ollut kulutuksen, ei vapaa-ajan lisääntyminen. Planeetan kantokykykin huomioiden tämä on väärä suunta.
Työelämän viimeaikaiset muutokset ovat lisänneet stressiä ja vaikeuttanut palautumista. Todellisen vapaa-ajan puutoksen ongelma on myös todellinen. Mielenterveyteen ja ihmisten jaksamiseen liittyvät haasteet nousevat esille lähes kaikissa työelämää koskevissa raporteissa. Nykyinen suoritusyhteiskunta on törmäämässä seinään kovaa vauhtia. Työpahoinvoinnin hintalapusta on esitetty erilaisia arvioita miljardeista kymmeniin miljardeihin. Siksi Suomella tulee olla selkeä visio tulevaisuuden työelämästä.
Yksi keskeinen osa tuota visiota tulisi olla siirtyminen kohti nelipäiväistä työviikkoa. Britanniassa toteutetussa laajassa nelipäiväisen työviikon kokeilussa tulokset olivat positiivisia. Työntekijöiden sekä fyysinen että henkinen terveys paranivat, stressitasot pienenivät, ahdistus, väsymys ja uniongelmat vähenivät. Samaan aikaan tuottavuus nousi.
Pohjois-Savon Keskustanuoret esittää, että Suomessa edistetään nelipäiväisen työviikon laajaa kokeilua. Kokeilu voitaisiin toteuttaa esimerkiksi yrityksissä valtion tukemana tai julkisella sektorilla. Samalla voitaisiin määritellä, millaisilla ryhmillä on suurin tarve nelipäiväiselle työviikolle, esimerkiksi lapsiperheillä ja ruuhkavuosia elävillä nuorilla aikuisilla.
Pohjois-Savon Keskustanuoret jättivät aiheesta aloitteen myös Keskustanuorten valtuuskuntaan 2024.
Lisätiedot:
Venla Kajan,
puheenjohtaja
venla.kajan@gmail.com
