Nykyajan polarisaatio näkyy liikunnankin saralla: toiset juoksevat itsensä henkihieveriin, kun taas toiset eivät ole valmiita liikuttamaan eväänsäkään fyysisen kunnon kohottamiseksi. Tärkeää olisi pureutua erityisesti vähäisesti tai ei ollenkaan liikkuvien ongelmaan: millä saamme heidät jalkeille?
Liikunnallinen ja terveellinen elämäntapa omaksutaan jo varhaisessa iässä. Helpointa olisi antaa onnistunutta liikuntakasvatusta lapsille: tässä seurat ja koulut ovat merkittävässä roolissa. Harmillisen usein kuulee tarinoita kamalista liikuntatunneista, jotka ovat tappaneet liikunnan ilon tai seuran ohjaajasta, jolla oli pakkomielle saada nuorista paras mahdollinen tulos irti terveyden uhalla.
Erityisesti pienten maalaiskuntien haasteena on pienehkö lajitarjonta, minkä vuoksi lapset eivät saa harrastaa haluamaansa lajia. Ei ole realistista vaatia vanhempia kuljettamaan lapsiaan pitkiä matkoja heidän vapaa-aikanaan, vaikka monet vanhemmat näin toki tekevätkin. Toivon, että valtio ja kunnat voisivat yhä vahvemmin tukea urheiluseuroja heidän toiminnassaan, jotta niissä voi harrastaa mahdollisimman montaa lajia.
Lasten kohdalla on tärkeää puhua myös esikuvien merkityksestä. Kukapa meistä ei olisi jalkapalloa pelatessa kuvitellut olevansa Jari Litmanen tai jääkiekkoa pelatessa Teemu Selänne? Aika ajoin huippu-urheilun rahoitus saa osakseen kritiikkiä. Kriitikot tuntuvat kuitenkin unohtavan esikuvien erityisen merkityksen lapsille ja nuorille – esikuvien, joita ilman huippu-urheilun rahoitusta ei olisi.
Uskon, että aikuisten liikuntainnostuksen kasvattamisessa tärkeintä on liikunnan helppous. On tärkeää, että kunnissa panostetaan liikuntamahdollisuuksiin. Mielestäni erinomainen esimerkki kunnan panostamisesta liikuntaan oli viime vuonna usean kunnan mahdollisimman aikainen hiihtokauden aloitus lumitykkien avulla sekä latuverkoston kunnossapidosta huolehtiminen.
Keskustanuoret on esittänyt, että kirjastoista tulisi tehdä täyden palvelun lainaamoja. Esimerkiksi korona-ajan hittilajit pyöräily ja hiihto eivät valitettavasti ole kaikkien saavutettavissa. Lainaamojen avulla tämäkin ongelma saataisiin ratkaistua. Viime talvena Lahti jo kokeili kaupunkisuksia, jotka hiihtäjät saivat vapaaseen käyttöön.
Liikunnan hyödyt ovat kiistattomat niin yksilön kuin yhteiskunnan tasollakin. UKK instituutin vuonna 2018 julkaiseman selvityksen mukaan liikkumattomuudesta vuosittain aiheutuvat kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat 3,2–7,5 miljardia euroa. Tätä summaa voidaan oikeilla panostuksilla ihmisten liikkumiseen pienentää. Liike on lääke, taloushuoliinkin.
Lauri Salo
Varsinais-Suomen Keskustanuorten piirihallituksen varajäsen
