Tehyn ja Superin lakko alkoi 1.4.
Media täyttyi heti artikkeleista, joissa kauhistellaan potilasturvallisuuden heikkenemisestä. Missä on ollut johdon tai päättäjien huoli heikosta hoitajakapasiteetista ennen lakkoa? No, korulauseissa ilman toimia, itse tulostettavissa kiitoskorteissa tai siniseksi valaistuissa rakennusten seinissä.
Ennen lakon alkua liitot aloittivat työtaistelutoimet ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla. Suomeksi, hoitoalalla oltiin valmiita tekemään ennalta sovitut työvuorot ja tätä kutsuttiin “vahvaksi työtaistelutoimeksi”. Tämä kertoo alan pyörivän jatkuvasti hoitajien joustamisen varassa.
Neuvotteluja käydessä päättäjiltä tuli selkeä viesti, että neuvottelut ovat työmarkkina-asia, johon poliitikot eivät puutu. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat eli KT keskeytti neuvottelut uusista virka- ja työehtosopimuksista 28.2. ja kunta-alalla siirryttiin 1.3. alkaen sopimuksettomaan tilaan. Lakkovaroitus annettiin ja työministeri siirsi lakon alkua kahdella viikolla. Kuitenkaan tiistain 29.3 jälkeen ei valtakunnansovittelija eikä KT ole kutsunut liittoja neuvotteluihin. Tänään 5.4 valtakunnansovittelija kutsui työntekijäliitot keskustelemaan, mutta varsinaiset neuvottelut eivät silti jatku.
Ratkaisujen etsimisen sijaan, hallitus työstää uutta potilasturvallisuuslakia kiireellä hoitajien toteuttaessa laillista oikeuttaan lakkoon. Kyseistä lakia on kuvattu sosiaalisessa mediassa pakkotyölakina, joka vesittää lakolla tavoitellut palkan ja työolojen parannukset. Lakia valmistellaan täysin työnantajapuolta kuunnellen, vaikka mediassa on noussut esiin johtajien antamaa väärää tietoa tilanteesta. Esimerkkinä Turun yliopistollisen keskussairaalan TYKSin vt. sairaalajohtaja Sirkku Jyrkkiö kertoi medialle, että TYKSissä on lakon vuoksi auki vain yksi leikkaussali sektioita varten. Liittojen selvityksen mukaan TYKSissä on viikonloppuisin normaalisti vain yksi leikkaussali auki sektioita varten, eli tilanne ei ole ollut poikkeuksellinen. Jyrkkiö antoi myös lausunnon, ettei dialyysihoitoja ole pystytty antamaan. Hoitajien mukaan sairaanhoitajia on lakon aikana ollut töissä enemmän kuin toisinaan normaaliaikana, eivätkä hoidot ole vaarantuneet.
Media nauttii otsikoista, joissa tuo esiin hoitajien sydämettömyyden ja johdon onnettomat syytökset lakon aiheuttamista ongelmista. Media ei uutisoi neuvottelujen hiljaisuudesta tai siitä, kuinka suojelutyön kapasiteetti on monilla osastoilla normaalia hoitajavajetta vastaava. Olisiko myös päättäjien aika miettiä toimia? Sillä onhan valtio hyvinvointialueiden suurin rahoittaja. Olisiko aika tarjota porkkanaa jatkuvan kepin sijaan?
Hoitoala on syvässä palkkakuopassa. Työoloja heikentää jatkuva kiire ja puuttuvien kollegoiden työn kasaantuminen muiden harteille. Ala ei houkuta uusia tulijoita ja kokeneet lähtevät alalta. Uusi pakkolaki ei tee alasta houkuttelevampaa. Hoitoalan kriisi tarvitsee toimia, tai muuten meillä ei pian ole enää hoitajia.
Lisätietoja:
Laura Hahl, Hämeen Keskustanuorten puheenjohtaja
laura.e.hahl@gmail.com
