On taas se aika vuodesta kun metsästäjät riemuitsevat alkavasta jahtikaudesta. Kyyhkyjahti elokuun 10 päivä aloittaa monella jo kauden mutta minä itse lukeudun niihin joille elokuun 20 on virallinen kauden aloitus. Silloin koirien lepokausi loppuu ja päästään metsään koirien kanssa. Meillä kotona on kaksi jämtlanninpystykorvaa Eve ja Nalli, ajokoira Roosa sekä uusin tulokas pohjanpystykorvanpentu Hilma. Voin siis sanoa, että tylsää ei metsästäminen koskaan ole. Eri jahtimuodot ovat kivoja koirien kanssa, tykätään kaikista eniten koirametsästyksestä. Mikään ei ole parempaa kun nähdä koiran riemu, kun pääsee metsään.
Tuntuu, että nykysuomessa unohtuu, mikä metsästyksessä on pohjimmiltaan syynä. Syy on kannanhoito. Luvitetulla metsästyksellä pidetään huolta, että kanta ei pääse liian suureksi eikä myöskään harvene liian pieneksi.
Nykyään tuntuu, että myös metsästyksessä on vallalla pelkät mielikuvat. Näitä mielikuvia luodaan valokuvista. Tarina luodaan kuulematta tai kysymättä. Metsästäjä näyttäytyy siinä aina pahantekijänä.
Mitä jos kuitenkin otettaisiin se näkökulma, mikä metsästyksessä on pohjalla eli kannanhoito.
Odotamme aina sitä elokuun 20. päivää, jotta saamme päästää koirat irti. Koirat pääsevät pitkästä aikaa lepokauden jälkeen metsään ja harjoittelukausi saa alkaa. Silloin koiran ilo on ylimmillään ja samoin itsellä koiran omistajana. Kuitenkin mielessä joka kerta on ilon lisäksi pelko. Pelko siitä, että se jahtikaveri ja perheenjäsen ei tule metsästä takaisin. En turhaan koiran talutushihnan lukkoa avatessa sano: ”Tule sitten ehjänä takaisin”. Valitettavan moni koira on jo nyt tämän kauden alussa jäänyt metsäreissulle, päätynyt suden raatelemaksi. Myös susi olisi mielestäni saatava viimein kunnolla kannanhoidon piiriin.
Metsästys on keskittynyt koirametsästykseksi vanhan ajan metsästäjillä ajattamisen sijaan. Mitä jos koirametsästys loppuu, kun koiran turvallisuus vaarantuu liiaksi. Meistä koiran omistajista ei kukaan halua liiaksi koiraansa henkeä riskeerata, sillä elämää on myös metsästyskauden jälkeen ja nämä karvaiset jahtikaverit kuuluvat siihen.
Hanna Laitila
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten hallituksen jäsen