Nuorten ääntä on kuunneltava hyvinvointialueilla

perjantai 18.02.2022

Ikäihmisten palvelut ovat tällä hetkellä yksi suurimmista sosiaali- ja terveyspalvelujen kulueristä ja sen mukaan aluevaaleissa pitkälti äänestettiinkin. Aluevaltuustoihin valittujen keski-ikä oli 51,1 vuotta (Tilastokeskus). Alle 30-vuotiaita valittiin 66 (4,8 %) ja 60 vuotta täyttäneitä 416 (30,2 %). Keskustan ehdokkaista vain kahdeksan nuorta alle 30-vuotiasta valittiin aluevaltuustoihin eri puolilla Suomea. Valitut nuoret tekivät erinomaista työtä, josta heitä tulisi vuolaasti onnitella, sillä vaalit olivat kokeneillekin poliitikoille haastavat alhaisen äänestysaktiivisuuden vuoksi. Valitut nuoret tulisi nyt avoimin mielin ottaa mukaan lautakuntiin ja valiokuntiin päättämään hyvinvointialueiden tulevaisuudesta. Nuorten vähättely ja jättäminen päätöksenteon ulkopuolelle olisi haitallista hyvinvointialueiden kehitykselle, sillä nuoret tulevat olemaan pisimpään järjestelmän käyttäjiä ja maksajia.

Hyvinvointialueet rakennetaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hillitsemiseksi väestön ikääntyessä. Nuoret ovat Suomen yhteiskuntajärjestelmän tukipilari, jolle väestörakenteen muutoksesta aiheutuva kestävyysvaje jää hoidettavaksi. Sen lisäksi perheiden palvelut ovat jo tällä hetkellä kohtalaisen suuri osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta, joiden käyttäjiä nuoret ovat olleet paitsi lapsuudessaan, myös tulevaisuudessa mahdollisesti itse perheitä perustaessaan. Siispä olisi reilua, että nuoret saisivat osallistua päätöksentekoon. Ei tarvitse odottaa kahtakymmentä vuotta rooliin kasvamista, sillä nuoret ovat valmiita vaikuttamaan heti. 

Mielenterveyspalvelut ovat nuorille toinen, jopa perheiden palveluita tärkeämpi paikka vaikuttaa hyvinvointialueilla. Esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiksi mielletyt opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut ovat jatkossa osa hyvinvointialueita. Korona on varastanut monilta nuorilta sukupolvikokemukset kokonaan edellisen kahden vuoden aikana, ja tilanne jatkuu jo kolmatta vuotta. Ei tarvitse olla yhteiskuntatutkija todetakseen, että tällä voi valitettavasti olla nuorten tulevaisuuden kannalta merkittäviä mielenterveydellisiä ja sosioekonomisia vaikutuksia, jotka yhteiskuntatutkijat sitten kymmenen vuoden päästä ehkä toteavat. Sitä tärkeämpää nuorten olisi päästä vaikuttamaan näidenkin palvelujen järjestämiseen jo nyt, sillä parasta aikaa rakennetaan tulevaisuutta. Ei sivuuteta nuoria pois hyvinvointialueiden päätöksenteosta vaan annetaan vaikuttamisen paikkoja!

Keskustanuorten Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan piirit.