Naistenpäivää vietettiin Suomessa tottuneesti muistaen puolisoita ja muita naisia ruusuin, suklain ja toivotuksin. Naistenpäivän alkuperäinen ydinajatus, tasa-arvo-ongelmien esiin nostaminen, on jäänyt taka-alalle.
Koronan keskellä olisi hyvä tarkastella maailmaa myös maskin ulkopuolella, vaikkapa näin naistenpäivän kunniaksi. Miten kriisi on siis vaikuttanut naisiin?
Euroopan perusoikeusviraston 2014 tutkimuksen mukaan normaalioloissa jopa 47% suomalaisista naisista on joutunut yli 15-vuotiaana fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Korona-aikana perheväkivalta ja netissä tyttöihin kohdistuva häirintä ovat kasvaneet.
Pandemian etulinjassa naisvaltainen hoitohenkilökunta tekee kaikkensa taudin torjumiseksi ja tartuntojen minimoimiseksi. He ovat tehneet työtään peläten oman ja läheisten terveyden puolesta, välillä puutteellisessa suojavarustuksessa. Moni heistä on joutunut venymään oman hyvinvointinsa kustannuksella.
Yksityisen ja julkisen hoivataakan epätasainen jakautuminen sukupuolten välillä on tarkoittanut sitä, että naiset ovat oman työnsä ohessa muuntautuneet kotiopettajiksi ja hoivaajiksi.
Lomautukset, irtisanomiset ja konkurssit ovat olleet erityisesti naisvaltaisten palvelualojen ja määräaikaisten työntekijöiden riesana.
Viime vuonna 18-24 -vuotiaiden perustoimeentulotukea saavien naisten määrä kasvoi 10% vuodesta 2019, kun koko väestössä kasvua oli 5%.
Jospa siis ruusujen ja suklaan sijaan valittaisiin koronan korjaustoimet oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoa edellä.
