Pohjois-Savon Keskustanuorten liittokokousaloitteet

sunnuntai 23.10.2022

Pohjois-Savon Keskustanuoret lähettivät liittokokoukselle yhteensä kuusi aloitetta! Keskustanuorten liittohallitus esittää vastauksessaan, että puoluekokous yhtyy kaikkiin näihin aloitteisiin. Lopulliset päätökset ja tarvittavat äänestykset aloitteista tehdään liittokokouksessa ensi viikonloppuna.

Aloitteet:

Julkisten elintarvikehankintojen kotimaisuusastetta on nostettava:

Kotimaisten raaka-aineiden käyttö julkisissa elintarvikehankinnoissa on kestävää ja se vahvistaa huoltovarmuutta. Siten tuetaan paikallisia ruuantuottajia ja vahvistetaan alueen taloutta. Eläinperäisten elintarvikkeiden tulee olla kokonaisuudessaan kotimaisia. Kasvisten osalta ensisijaisesti on aina hyödynnettävä Suomessa viljeltäviä lajikkeita. Jokaisen Suomen kunnan on tehtävä selvitys sen hetkisestä tilanteesta elintarvikehankintojen kotimaisuusasteen suhteen ja laadittava suunnitelma kotimaisuusasteen tavoitteelliseen nostamiseen.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten tahojen maa- ja kiinteistökauppaa Suomessa rajoitettava:

Nykyinen luvanvarainen kiinteistökauppa sekä valtion etuosto- ja pakkolunastusoikeus eivät ole osoittautuneet riittäviksi toimiksi valtion turvallisuuden kannalta, kun kyseessä on ollut EU- ja ETA-maiden ulkopuolinen kiinteistöostaja. Muun muassa valtion mahdollisuudet evätä kansalliselle turvallisuudelle uhkaksi olevat kiinteistökaupat ovat osin rajalliset tällä hetkellä. Lisäksi pakkolunastus on työkaluna erittäin raskas ja kuluttaa merkittävästi valtion resursseja.

Euroopan neuvoston alainen asiantuntijakomitea MONEYVAL on havainnut esimerkiksi Venäjän kansalaisuuden omaavien kiinteistösijoittajien osalta ilmiön, jossa sekä Kyproksen että Maltan valtiot ovat myöntäneet herkällä kädellä kansalaisuuksia venäläissijoittajille. Tällä tavoin venäläiset kiinteistösijoittajat ovat pystyneet kiertämään nykyisiä voimassa olevia kiinteistönostosäännöksiä Suomessa.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen suuntautuvia kiinteistökauppoja on ennen kaikkea tarkasteltava kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Kiinteistöhankintoja on tehty turvallisuuspoliittisesti arveluttavilla alueilla, kuten esimerkiksi puolustusvoimien käytössä olevien ampumaratojen vierestä sekä radio- ja linkkimastojen kiinteistöalueilla. Myöskään kiinteistön oston yhteydessä annetut ilmoitukset kiinteistöjen käyttötarkoituksista eivät ole aina vastanneet todellisuutta.

On myös mahdollista, että kansalliset ja ulkomaalaisen ostajan edut ovat ristiriidassa keskenään myöhemmässä vaiheessa. Ihmisryhmien välisten jännitteiden syntymisen estämiseksi, kansallisen omaisuuden, luontoarvojen ja strategisesti tärkeiden kohteiden suojelemiseksi, tulee Suomen valtion käyttää Euroopan unionin jäsenmailleen myöntämää harkintaoikeutta ETA-maiden ulkopuolisten tahojen maa- ja kiinteistökauppojen osalta ja rajoittaa niitä kansallisen edun nimissä. Näin Suomen maine ulkomaalaisystävällisenä ja oikeudenmukaisena valtiona saada myös säilytetyksi.

Keskustanuoret näkee, että Suomessa tulee ottaa käyttöön Ahvenanmaan ja Tanskan malli, jossa edellytetään viiden vuoden asumisvelvoitetta ETA-maiden ulkopuolisille tahoille. Viiden Suomessa asutun vuoden jälkeen kyseisille tahoille muodostuisi mahdollisuus maa- ja kiinteistönhankintaan sekä vuokraukseen.

Nuorisovaltuustolle aidot vaikuttamisen paikat kunnissa ja hyvinvointialueilla:

Kuntalaki (410/2015, 26. §) ja laki hyvinvointialueesta (611/2021, 32. §) edellyttävät nuorten osallistamisen päätöksenteossa. Nykyinen lainsäädäntö on kuitenkin lavea eikä suoraan velvoita kuntia ja hyvinvointialueita antamaan nuorisovaltuustoille puhe- ja läsnäolo-oikeutta tai suoraa aloiteoikeutta organisaatioiden toimielimissä kuten valtuustoissa, lautakunnissa ja hallituksissa. Pohjois-Savon Keskustanuoret vaativat, että laissa turvataan selkeästi nuorten edustus puhe- ja läsnäolo-oikeudella niin kunnan kuin hyvinvointialueiden valtuustoissa, lautakunnissa ja hallituksissa. Lisäksi vaadimme nuorisovaltuustoille suoraa aloiteoikeutta kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin sekä hallituksiin.

Fyysisen henkilökortin rinnalle saatava käyttöön sähköinen henkilökortti:

Nykyään sähköinen tunnistautuminen on mahdollista kansalaisvarmenteella esimerkiksi viranomaisten asiointipalveluissa, kuten Omakannassa ja OmaKelassa. Sen sijaan sähköinen tunnistautuminen ei ole toistaiseksi mahdollista henkilön asioidessa fyysisesti eri asiointipalveluissa.

Keskustanuoret näkee, että kansalaisella tulee olla mahdollisuus tunnistautua asiointipalveluissa aina niin fyysisen kuin sähköisen tunnistautumisen kautta. Suomessa tuleekin ottaa käyttöön sähköinen henkilökortti, joka sisältää vain välttämättömän määrän henkilötietoja kansalaisesta. Sähköinen henkilökortti perustuisi jo olemassa olevaan kansalaisvarmenteeseen, jonka kautta tunnistautumalla kansalaisella olisi mahdollista ottaa sähköinen henkilökortti käyttöönsä. Skannattavalla QR-koodilla tai vaihtoehtoisesti viivakoodilla kansalaisen olisi mahdollista tunnistautua asiointipalvelussa fyysisen henkilökortin tapaan.

Suomen tulee rohkeasti seurata digikehityksessä naapurimaataan Viroa, joka on jo ottanut sähköisen henkilökortin käyttöön osana kansalaisten jokapäiväistä asiointia eri palveluissa. Sinä aikana, kun sähköinen henkilökortti on ollut käytössä Virossa ei sen viranomaisille ole tehty yhtään tietosuojaloukkausilmoitusta sähköisen henkilökortin käyttöön liittyen. Tämä toimii rohkaisevana esimerkkinä myös digitaalisen kehityksen kärkimaihin kuuluvalle Suomelle.

Keskustanuoret tukee sähköisen henkilökortin käyttöönottamista yhteiskunnassa. Uudistus sekä sujuvoittaa asiointia että mahdollistaa yhä useamman luotettavan tunnistautumistavan eri palveluissa.

Liittokokouksen terveiset puoluejohdolle:

Arvoisa puoluejohto, olemme huolissamme pienituloisten jaksamisesta ja toimeentulosta. Tiedämme, että jaamme tämän huolen. Budjettiriihessä tehdyt päätökset tuovat hetkellistä helpotusta arkeen, mutta tarvitsemme kokonaisvaltaisen rakenteellisen uudistuksen sosiaaliturvajärjestelmään. Perustulo on ollut jo pitkään Keskustan vastaus sosiaaliturvajärjestelmän uudistukseen. Te, arvoisa puoluejohto edustatte tätä puoletta. On aika kunnioittaa kentän ääntä, laittaa työrukkaset käteen ja edistää perustulon käyttöönottoa. Liittokokous odottaa Keskustalta tekoja perustulon eteen. Keskusta on aina ollut se puolue, joka kykenee katsomaan pisimmälle tulevaisuuteen ja tekemään isoja rakenteellisia uudistuksia. Jatkaaksemme tällä tiellä Keskustan tulee asettaa realistinen tavoitevuosi oman perustulomallin pysyvälle käyttöönotolle. Lisäksi vaadimme, että Keskustan eduskuntavaaliohjelman päätavoitteisiin nostetaan perustuloon pohjautuva sosiaaliturvajärjestelmän uudistus.

Tämä maailmanaika tarvitsee Keskustaa, joka puolustaa köyhän asiaa.

Kannabis sääntelyn alaiseksi:

Kieltolaki ei ole toimiva päihdepolitiikan työkalu haittojen vähentämiseen. Se itseasiassa lisää sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Kieltolaista huolimatta, joka neljäs 15–69 vuotias suomalainen on kokeillut kannabista. Se on Suomen käytetyin laiton päihde. Tällä hetkellä lasten ja nuorten on helpompi saada kannabista kuin alkoholia. Myös kannabiksen viljelyn aloitus on suhteellisen helppoa. Lisäksi nyt laittomasti myytävästä kannabiksesta on kehitetty hyvin paljon vahvempaa. Pelko käyttörikosmerkinnästä on erittäin haitallinen kannabiksen liittyvien päihdehaittojen vähentämisen kannalta, kun apua tarvitseva ei uskalla myöntää ongelmakäyttöä rikolliseksi leimaantumisen pelossa. Käyttörikosmerkintä haittaa myös huomattavasti nuorten tulevaisuutta ja aiheuttaa syrjäytymistä, koska se vaikeuttaa esimerkiksi kouluttautumista ja työllistymistä. Kieltolain vaikutukset ja rangaistukset ovat epätasa-arvoisia esimerkiksi etnisestä taustasta tai sosioekonomisesta asemasta riippuen. Myös lääkekannabiksen reseptin myöntäminen on ongelmallista ja saaminen stigmatisoivaa.

Tärkeintä on sääntely. Kannabiksen laillistamisella ja sääntelyllä voidaan tehokkaasti vähentää edellä mainittuja kieltolaista johtuvia sosiaalisia haittavaikutuksia. Laillistamisella olisi myös huomattavat taloudelliset vaikutukset muun muassa verotulojen, työpaikkojen ja viennin myötä. Samalla lisättäisiin maaseutujen kuntataloutta ja maatalouden alan elinvoimaisuutta. Nykyinen rangaistuspainotteinen kieltolaki on lisännyt päihdehaittoja ja syrjäyttänyt ihmisiä. On ilmeistä, että kieltolaki ei vähentämällä käyttöä vähennä haittoja. Kannabis olisi myös käyttäjäystävällisempää, sillä valtion sääntelyllä voitaisi esimerkiksi vähentää sen THC-pitoisuutta.

Kieltolaista huolimatta kannabista käytetään joka tapauksessa. Siksi Pohjois-Savon Keskustanuoret ehdottavat, että kieltolain sijaan harjoitamme turvallisempaa päihdepolitiikkaa. Tämä tehdään laillistamalla ja sääntelemällä kannabista.

Kerro mitä mieltä sinä olet!

Lisätiedot:

Veera Ursin, puheenjohtaja

0442788871

ursinveera@gmail.com