Keskustan puoluevaltuusto teki ilahduttavia avauksia ympäristön hyväksi, ja linjasi, että ”Temu-verolla” suitsittaisiin halvan kiinalaisen krääsän tuomista Suomeen. Tämä oli askel oikeaan suuntaan. Keskustalla on kaikki mahdollisuudet nousta Suomen johtavaksi ympäristöpuolueeksi, jos vain uskallamme ryhtyä töihin.
Monelle keskustalaiselle luonto on tärkeä. Tämä ei kuitenkaan usein näy Keskustan politiikassa, vaan luonto otetaan itsestäänselvyytenä. Se pilkahtelee sivulauseissa ja juhlapuheissa, mutta usein muut asiat nousevat sen edelle. Sen sijaan, että tekisimme omia avauksia, olemme liian pitkään vain reagoineet muiden esityksiin. Meistä on tullut ympäristöpolitiikan ”Ei-puolue”.
Tällä hetkellä ilmasto- ja ympäristöpolitiikka kohtaa isoja haasteita. Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät, ja poliittiset toimet ovat täysin riittämättömiä kummankaan ehkäisemiseksi. Yhteiskuntaa muuttaville liikkeille syntyy aina vastaliike, ja vuosikymmenen vaihteessa tehdyt ilmastotoimet ovat synnyttäneet vastareaktion, jossa koko ilmastonmuutos asetetaan kyseenalaiseksi. Populistit ympäri maailmaa käyttävät tätä hyväkseen, ja lupaavat, ettei minkään tarvitse muuttua. Osa onkin onnistunut saamaan valtaa, ja esimerkiksi Trumpin valinta ei lupaa hyvää USA:n ilmastotoimille.
On kuitenkin selvää, ettei populismi kanna pitkälle, eikä heitä kannata peesata. Suurin osa ihmisistä suhtautuu myönteisesti ilmastotoimiin, vaikka äänekäs vähemmistö niitä vastustaakin. Ympäristökatastrofit ympäri maailmaa saavat yhä hirveämpiä seurauksia, mistä todennäköisesti seuraa entistä kovemmat vaatimukset muuttaa yhteiskunta kestävämmäksi. Samaan aikaan kuitenkin ihmisten arki on kurjistunut eikä kukkaro kestä ylimääräisiä kuluja. Siksi ympäristötoimia täytyy edistää ihmisten huolia tarkasti kuunnellen, ja myös sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys riittävästi huomioiden.
Jokaisen puolueen täytyy ottaa ympäristöpolitiikka vakavasti. Monilla kuitenkin ympäristötyö yskii. Esimerkiksi hallituksen ympäristöministeri ei saanut edes luonnon monimuotoisuuden strategian kansallista toimeenpanosuunnitelmaa valmiiksi määräaikaan mennessä. Keskusta on usein onnistunut kokoamaan erilaisia ihmisiä yhteisen tavoitteen taakse. Nyt päämääränä on turvata meille jokaiselle tärkeä luonto, ja siihen me voimme tuoda vahvan keskustalaisen vision siitä, millainen on kestävä yhteiskunta. Keskustalaisiin arvoihin kuuluu mielestäni erottamattomasti yhteisöllisyys, kohtuus ja hyvä arki, joka ei perustu kerskakulutukseen. Näiden arvojen tuominen käytäntöön kuitenkin vaatii lisää laadukkaita avauksia ja vahvaa asiaosaamista. (Vinkki puoluejohdolle: kannattaa käydä läpi Keskustanuorten ohjelmat, sillä sieltä löytyy jo monta hyvää esitystä.)
Keskustan suhtautuminen luontoon ja luonnovaroihin tiivistetään usein kahteen sanaan: ”Viljellen ja varjellen.” Jos luontoa ei varjella, ei viljelykään enää onnistu. Jokainen voi miettiä, millaisen luonnon jätämme tämän päivän lapsille. Valitsetko saasteet, sukupuutot ja tuhot? Vai puhtaan ilman, kasvavat metsät ja lumiset talvet? Jokainen varmaan toivoo jälkimmäistä. Toivomisen aika on kuitenkin ohi. Nyt tarvitaan tekoja.