Ministeri Honkonen julkaisi viime viikolla ideansa poistattaa lukiosta ylioppilaskirjoitukset. Tämä aiheutti paljon keskustelua valtakunnan mediassa. Myös ystävieni ja lähipiirini kanssa asiasta on käyty paljon keskustelua, ehdotuksen puolesta ja vastaan. Itse näen uudistuksessa paljon hyvää, vaikka epäkohtiakin löytyy.
Muistan elävästi vieläkin lukion henkilökunnan painokkaat puheenvuorot, kuinka loppuelämä on tietyistä kursseista ja sen jälkeen kirjoitettavista aineista kiinni. ”Jos lopetat fysiikan lukemisen, sinusta ei tule ikinä diplomi-insinööriä”. Kuten voi kuvitella, oli edessä suuri vastuu kurssivalintojen suhteen. Asia paheni vielä entisestään, kun yliopistot korostivat pisteytyksessään tiettyjä aineita selvästi muita enemmän, esimerkkinä matematiikka.
Tämä näkyy nykypäivänä vahvasti lukio-opiskelijoiden kurssivalinnoissa. Erilaisten kielten kuin myös taideaineiden opiskelu on laskenut valtavasti verrattuna aiempaan. Kielet ja taide muodostavat valtavan osan kulttuuria. Mikäli opiskelu jää vähäiseksi tai kokonaan pois näissä aineissa, jää sivistykseen aukko kulttuurin osalta. Jatkuvasti kansainvälistyvässä maailmassa kielten tärkeys korostuu entisestään. Suomi tarvitsee kansainvälisesti menestyviä ja osaavia ihmisiä, ja kielten opiskelu onkin silloin keskeisessä asemassa. Jaankin vahvasti saman näkemyksen ministeri Honkosen kanssa siitä, että lukion tehtävä on toimia yleissivistäjänä.
Monesti kirjoituksista puhutaan kypsyyskokeena. Abikeväänä lukiessa huomasin, että pääsykoemateriaalit erosivat huomattavasti lukioaikaisista teksteistä. Vaati ”kypsyyttä” ymmärtää ja sisäistää pääsykoemateriaalit. Eikö kuitenkin pääsykokeiden läpäisyä ja korkeakoulupaikkaan pääsyä voida pitää ”kypsyyden” mittarina? Ja onko ammatillisen koulutuksen saanut nuori ”epäkypsä”, kun ei ole suorittanut kirjoituksia? Eikö kypsyyttä voisi mitata lukiossa jollakin muulla tavalla?
Ministeri Honkosen esitys antaakin suuret mahdollisuudet kehittää lukiota ja sen tarjoamia opintoja. Mahdollisuuksia on monia. Kuulen usein toiveen siitä, että lukiossa opetettaisiin taitoja liittyen verotukseen, työelämään sekä henkilökohtaisen talouteen. Kyseiset taidot ovat tarpeellisia loppuelämän ajan.
Vaatii rohkeutta uudistua. Ottakaamme siis askel kohti lukiokoulutuksen uudistamista, ja jätetään ylioppilaskirjoitukset taaksemme.
Maija Kymäläinen
Varsinais-Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja
