Hallituksen tekemät säästöt heikentävät ylioppilastutkintoa ja murentavat yleissivistävän lukiokoulutuksen perustaa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi, että keväästä 2026 alkaen Ylioppilastutkintolautakunta varautuu maksamaan 5 % pienempää palkkiota kokeiden tarkastajille. Tämä näkyy käytännössä muun muassa monivalintakysymysten lisäämisenä ja äidinkielen kokeiden merkkimäärien rajoittamisena.
Valtiovarainministeri Riikka Purra vaati ennen kuntavaaleja kovaan ääneen, että koulussa on voitava vaatia oppilailta ja opiskelijoilta enemmän. Onko riman laskeminen todella sitä vaatimista, josta puhuttiin? Laajat ja avoimet vastausmuodot antavat opiskelijoille mahdollisuuden tuoda esiin omaa ajatteluaan, osaamistaan ja ymmärrystään aihepiiriin liittyen. Monivalintatehtävät eivät osaltaan kykene samaan.
Ylioppilastutkinnon vaatimustason laskeminen on samalla kuin märkä rätti niiden kasvoille, jotka ovat aiemmin suorittaneet kokeen sen nykyisessä vaativammassa muodossa. Tämä kehitys ei tule nostamaan osaamistasoa Suomessa – päinvastoin.
Lukiokoulutuksen arvostus sekä rahoitus on turvattava nyt ja tulevaisuudessa. Laadukas toisen asteen koulutus antaa opiskelijalle vankan pohjan siirtyä korkea-asteen opintoihin. Hallituksen on annettava selkeitä toimenpiteitä ja vastauksia siihen, miten koulutustaso Suomessa säilyy ja mielellään myös nousee tulevina vuosina.
