Viimeaikaisten uutisten valossa Venäjän demokratian syvä kuoppa kaivaa itseään yhä syvemmälle. Venäjän oikeusistuin määräsi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vangittavaksi Moskovassa ja todellinen tuomio kohtalosta selviää myöhemmin. Prosessin ympärillä on paljon kysymysmerkkejä, ja vaikuttaa siltä, että mutkia on oiottu kunnolla ojien kautta.
Venäjän geopoliittinen visio on saada ehdotonta valtaa Atlantilta Tyynellemerelle. Tärkeimpänä poliittisena päämääränä vallanpitäjillä on luoda Venäjästä globaali taloudellinen valta. Maailmanvaltaan pyrkiminen on tuhatvuotinen jatkumo, jonka kiistäminen on vaikeaa. Oikeusvaltion tai demokratian kunnioittaminen jäävät tämän tavoittelun jalkoihin.
Venäjällä oppositio on hiljattain noussut yhä äänekkäämmäksi voimaksi, ja tämä on antanut pieniä valonpilkahduksia yhteiskunnallisen keskustelun ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan kehittymiselle. Kremliä tällainen kehitys vaikuttaa pelottavan. Oppositiojohtajan moneen kertaan yritetty hiljentäminen heijastaa myös Venäjän hallinnon todellisen heikkouden. Tutkimusten mukaan Navalnyilla ei ole vaadittavaa kannatusta takanaan edes rehellisissä demokraattisissa vaaleissa, mutta siitä huolimatta Venäjä käyttää resurssejaan demokratian elon kitkemiseen. Herää vain kysymys: miksi?
Venäjän orastavan demokratiakehityksen pelastamiseksi koko läntisen maailman on toimittava. Presidentinvaihdos Yhdysvalloissa antaa toivoa siitä, että Yhdysvallat palaa aktiivisemmin puolustamaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa kansainvälisillä areenoilla. On tosin tunnistettava tosiasiat, maan sisäinen tilanne on äärimmäisen herkkä ja presidentti Bidenin energia menee varmasti sisäpoliittisten kiistojen ratkaisemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan unionin ja Suomen sen aktiivisena jäsenvaltiona on näyteltävä isompaa roolia läntisen arvopohjan puolustamisessa!
Mitä pidempään Putinin aikakausi on Venäjällä jatkunut, sitä huonommaksi tilanne on maassa demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kannalta ajautunut – eikä lähtökohtakaan ollut hyvä. Georgian sota ja myöhemmin Krimin valtaus sekä sota Itä-Ukrainassa ovat herättäneet läntisen maailman tasaisin väliajoin Venäjän kehitykseen. Mutta jälleen Itä-Ukrainan konfliktin jäädyttyä, EU ja Yhdysvallat ovat passivoituneet, vaikka pakotteet yhä edelleenkin ovat voimassa. Niillä ei ole toivottua vaikutusta ainakaan toistaiseksi ollut!
Euroopan unionin, ja toivottavasti siinä rinnalla Yhdysvaltojen, on löydettävä nyt ne konkreettiset keinot, joilla Venäjän huolestuttava kehitys saadaan pysäytettyä. Epäkohtia ei voida enää katsoa läpi sormien ja unionin on kyettävä luomaan yhteinen toimintarintama aikaansaamattomuuden sijaan. Olen aiemmin ehdottanut blogissani Venäjän keskiluokan vahvistamista. Se olisi konkreettinen keino Venäjän tilanteen kohentamiseksi.
Suomen valtion johto on ottanut Navalnyin tapaukseen kantaa Twitterissä, mutta pelkät twiitit eivät riitä! Täytyykö meidän odottaa seuraavan konfliktin purkautumista, jonka vaikutukset Suomeen saattavat olla suuremmat kuin nyt on nähty? Demokratian tila naapurimaassamme syvenee yhä synkempiin aikoihin ja odotamme kuumentuneen tulivuoren purkautumista päällemme. On aika tehdä muutos ennen kuin on liian myöhäistä.
Vuosi 2020 oli ennennäkemätön vuosi, mutta myös vuosi 2021 on alkanut myrskyisästi – erityisesti mitä tulee Yhdysvaltoihin ja Venäjään. Kaksi osaisessa Demokratia maailmalla -blogisarjassa Keskustanuorten kansainvälisten asioiden sihteeri Maria Pulkka pohtii demokratian tilaa näiden kahden valtion osalta.
