Eurooppa-päivää vietetään tänään rauhan, yhteistyön ja yhteisten arvojen merkeissä. Vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman piti historiallisen julistuksen, jossa ehdotettiin uudenlaista eurooppalaista yhteistyötä, jonka tavoitteena estää sodat mitä Euroopassakin oli käyty jo liikaa. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi vuosien ja monien vaiheiden jälkeen Euroopan unioni, jonka jäsenenä Suomikin on ollut vuodesta 1995 lähtien. Schumanin julistuksen keskeinen …

Tänään 19.3. vietetään Minna Canthin päivää ja juhlistetaan tasa-arvoa. Minna Canth oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka kirjoitti sanomalehtiin sekä ensimmäinen suomalaisnainen, joka on saanut oman liputuspäivän. Hän on ollut yksi merkittävimpiä tasa-arvon ja koulutuksen edistäjiä Suomessa. Lisäksi hän on pitänyt vähäosaisten ja naisten puolia.  Nykypäivänä Suomi luokitellaan tasa-arvoiseksi maaksi. Vaikkakin miehillä ja naisilla on pääosin samat …

Tällä viikolla vietämme kansainvälistä naistenpäivää. Joku saattaa kutsua sitä myös juhlimiseksi, mutta asiaa tarkemmin katsoen syyt juhlaan ovat vähenemään päin niin meillä Suomessa kuin maailmalla. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomen mukaan Suomessa menehtyi väkivaltaisesti viime vuonna useita naisia, Helsingin poliisille ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja Suomi loistaa kärkisijoilla, kun tarkastellaan EU:n …

Pohjoisella pallonpuoliskolla, Euroopan Fennoskandian maisemissa, sijaitsee “Suomeksi” kutsuttu maa-alue. Se jakaa rajansa lännessä sijaitsevien Norjan ja Ruotsin kanssa sekä idässä varjostavan Venäjän kanssa. Itse se jää näiden väliin. Maa tunnetaan kylmästä ilmastostaan, suurimman osan sen pinta-alasta peittävästä metsästä, joulupukista sekä hiljaisesta mutta sinnikkäästä kansastaan. Totta tosiaan, myös siellä, havupuiden peittämässä tuhansien järvien maassa, asuu yli …

Itsenäisyys. Mitä se tarkoittaa? Yksittäistä vastausta ei voi antaa, mutta itselleni Suomen itsenäisyys tarkoittaa vapautta, samalla kantaen vastuu yhteisestä rauhastamme. Näin itsenäisyyspäivän nurkilla valitettavasti huomataan, kuinka Helsingin kaduilla eri mieltä olevat maamme kansalaiset ottavat yhteen jopa fyysisellä tasolla. Tämä on yksinkertaisesti väärin. Ei ole luonnollista, että saman valtion kansalaiset tappelevat pääkaupunkimme kaduilla kuluttaen poliisin resursseja …

Lapsiperheköyhyys ei ole ainoastaan harrastusten puutetta tai ruokakaapin tyhjyyttä, vaan myös osattomuutta, häpeää ja ulkopuolisuutta. Samassa se on hyvinvointiyhteiskuntamme todellisuuskuva yhä useammalle lapselle: se on lapsi, joka ei uskalla pyytää kavereita kylään. Se on nuori, joka oppii lapsuudesta asti toivomaan elämältä vähemmän. Pahinta on, että vaikutukset heijastuvat pitkälle aikuisuuteen. Pitkittynyt köyhyys murentaa mielenterveyttä, heikentää itsetuntoa …

Äiti jää kotiin lasten kanssa. Isä lähtee töihin aamulla aikaisin. Häntä odotetaan kotiin pitkään, ja lapset riemuitsevat isän auton kaartaessa vihdoin pihaan.  Tällaista oli tyypillinen perhearki suuressa osassa Suomen kodeista viime vuosisadalla. Oletus oli, että äiti huolehtii lapsista, ja isän rooli on hankkia perheelle elanto työelämässä. Samalla isä ehti viettämään lastensa kanssa melko vähän aikaa …

On huolestuttavaa kun katsoo päätöksentekoja niin nuoria ei arvosteta eikä kuulla. Tähän pitäisi saada muutosta ja nopeasti.  On useita esimerkkejä kunta politiikan puolelta, kun nuori on pääsyt vaaleissa läpi ja haluaisi lautakuntapaikan- niin hänelle ei sitä anneta. Vaan vanhempi väki sanoo ”ei me sinua tarvita me ollaan tehty tätä aina näin ennenkin”. Politiikkaan täytyy saada …

Kun minua pyydettiin ehdolle Keskustanuorten liittohallitukseen, ensimmäinen ajatukseni oli: voinko minä, uusi tulokas, olla oikea ihminen tähän tehtävään? Hetken pohdittuani tajusin, että juuri siksi minun kannattaa lähteä mukaan. Uudet näkökulmat, into ja halu oppia ovat järjestön vahvuuksia – ja niitä haluan tuoda mukanani. Olen 21-vuotias luokanopettajaopiskelija Tampereelta, mutta kasvoin maitotilan esikoisena Vihannissa Pohjois-Pohjanmaalla. Sieltä lähti …

Kun kasa ihmisiä yhdistyy ryhmäksi, on heillä joku vetävä voima, aate tai ajatus mikä heitä sitoo yhteen. Oli se sitten näkemys samanlaisista pelisäännöistä, kiinnostus yhteistä harrastusta kohtaan tai sitten usko paremmasta tulevasta. Näiden määrittäminen ja sopiminen on elintärkeää ryhmän tulevaisuuden kannalta, sillä se luo pohjan sille mitä ryhmä tavoittelee; se luo itse ryhmän. Keskustanuoret ovat …

Keskustapuolue on nostanut kannatustaan viime aikoina hienosti. Virkeästä poliittisesta nosteesta on mukava nauttia, mutta siihen ei pidä myöskään tuudittautua liikaa. Keskustanuoria järjestönä koskettaa kysymys paikallisjärjestöjen elinvoimaisuudesta, poliittisesta relevanssista kunnissa ja jäsenmäärän laskusta. Nykyisellään nuorisojärjestömme ulospäin suuntautuva viestintä vaikuttaa toteutuvan pääasiallisesti liittohallituksen kautta. On hienoa, että edeltävän kauden johtoryhmämme on ollut aktiivinen, mutta tässä on myös …

Me keskustalaiset elämme mielenkiintoista aikaa. Puolueemme kannatuksen trendi on nousussa, ja alamme hiljalleen valmistautumaan jo vuoden 2027 eduskuntavaaleihin. Keskusta näyttäytyy monien politiikan toimittajien spekulaatioissa vahvana pelurina seuraavissa hallitusneuvotteluissa.  Keskustan sisällä tapahtuu lähiaikoina hyvin merkittäviä asioita tulevan vaalikauden kannalta. Tulevaa eduskuntavaaliohjelmaa pohjustava Suunta Suomelle -ohjelmatyö etenee kovaa vauhtia ja siinä määritetään tavoitteet, jotka voivat parhaimmillaan olla …

Valtakunnan politiikka on ajautunut siihen, että hallituspuolueet soutavat ja huopaavat edestakaisin hallituskaudesta toiseen. Seuraava hallitus pyyhkii edellisen hallituksen tekemiä muutoksia ja sama jatkuu kaudesta toiseen. Tähän on saatava muutos.  Näen, että Keskustanuorilla on oivallinen paikka näyttää millaista on sosiaalisesti kestävä ja kauaskantoinen politiikka. Nuoret tarvitsevat tulevaisuuden uskoa vahvistaakseen selkeyttä ja varmuutta tulevasta. Sosiaalisella kestävyydellä taataan …

Tänään 10. lokakuuta vietetään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Kansalliskirjailijamme juhlistamisen lisäksi päivän tarkoituksena on antaa arvoa kotimaisen kirjallisuuden parissa puurtaville henkilöille.  Vaikka digitalisaation kyllästämässä ajassa voisi muuta olettaa, on kirjojen lukeminen yhä toiseksi suosituin ajanviettotapa musiikin kuuntelemisen jälkeen – keskimääräisen suomalaisen kuluttaessa noin 16 kirjaa vuodessa. Viimeksi kehitystä mitattiin Suomi lukee 2025 -tutkimuksessa.  …

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat yksi avainasemassa olevista asioista koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvointiin sekä terveyteen. On tärkeää, että he saavat apua matalalla kynnyksellä silloin kun tarvitsevat. Monipuolinen hyvinvointi on tärkeä tukipilari opiskelujen edistymisen kannalta. On myös huomioitava yksilöllisesti mahdolliset haasteet opiskelussa ja tehtävä yksilöllinen suunnitelma opintojen edistymisen takaamiseksi opiskelijan hyvinvointi huomioiden. Koulunuorisotyö on melko uusi konsepti …

Kukaan ei lähde työmaalle ilman suunnitelmaa ja työkaluja. Jos emme tiedä, mitä olemme rakentamassa ja millä välineillä, tulosta voi vain arvailla. Siksi Keskustanuoret tarvitsee uuden työohjelman eli järjestöstrategian, joka vastaa siihen, miksi olemme olemassa ja mihin suuntaan haluamme kulkea. Edellinen strategiamme laadittiin vuosille 2010–2020. Sen jälkeen maailma ja nuorten arki ovat muuttuneet valtavasti. Ilman päivitettyä …

Paikallislehden toimittaja kysyi minulta, että miksi valitsin juuri keskustan. Vastaus oli helppo, mutta laittoi miettimään asiaa taas uudesta näkökulmasta. Taktisesti ajateltuna valintani ei varmaan näyttänyt kovinkaan kannattavalta, kun keväällä 2023 Keskustan kannatus oli pohjalukemissa. Suunta oli kohti historiallista vaalitappiota. Valitsin kuitenkin Keskustan – siis nuorkeskustan. Ajattelin silloin ja ajattelen edelleen, että keskustalaisilla arvoilla ja ajatusmalleilla …

Tänään 1.10. vietämme Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää. Sillanpää oli monella tapaa lasikattoja rikkonut poliitikko ja toimittaja, joka raivasi tietä sille, että naisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Sillanpää oli yksi ensimmäisistä eduskuntaan valituista naisista ja toimi myöhemmin myös Suomen ensimmäisenä naisministerinä. Nykyään naisen toimiminen politiikassa tai ministerin tehtävässä ei ole enää erikoisuus, mutta …

Luottamus huomiseen ei synny itsestään, vaan se rakennetaan teoilla. Meidän poliitikkojen tehtävänä on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus elää, kasvaa ja unelmoida ilman turhaa pelkoa ja epävarmuutta. Nykyisen hallituksen suurin surmanloukku on kurjistamisen kierre, jolla romutetaan luottamusta huomiseen. Taloutta tulee tasapainottaa, mutta keinotekoiset velkatavoitteet eivät riitä. Tarvitsemme kasvuratkaisuja kaikilla politiikan sektoreilla. Samalla ihmisten hyvinvointi lisääntyy …

Moni ajattelee politiikan tarkoittavan eduskunnan suuria päätöksiä, hallituksen neuvotteluja tai EU:n lakeja. Totta kai se on myös sitä. Mutta minulle politiikka merkitsee ennen kaikkea arkea. Sitä, miten opiskelija pärjää vuokransa kanssa, saako apua mielenterveyteen ajoissa ja voiko nuori perhe haaveilla asunnosta kotikaupungissaan. Kun puhumme nuorten asioista, puhumme käytännössä kaikesta siitä, mikä määrittää meidän jokapäiväistä elämäämme. …