“Meidän laivassa, meidän laivassa, siinä on iso reikä pohjassa. Ja se uppoaa, ja se uppoaa, jos et ryhdy toimimaan!” – Fröbelin Palikoiden sanat tiivistävät varsin hyvin tilanteen, jossa Suomi-laiva seilaa. Tähän peilaten onkin suorastaan absurdia, että laiva on rysäytetty poikkeuksellisen rajujen ja kalliiden lakkojen karille. Riitapukareiden jääräpäisyys on käsittämätöntä. Hallituksen esitykset ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta ja …

Ukrainan käymä puolustustaistelu Venäjän hyökkäystä vastaan on taistelu vapauden ja rakkauden puolesta. Jos Ukrainan puolustus murtuisi, voisi se tarkoittaa vastaavaa kohtaloa myös monille muille Euroopan kansakunnille. Ukrainassa ei siis taistella vain sen oman olemassaolon puolesta. Suomen ja koko Euroopan on tuettava Ukrainaa aina voittoon saakka. Liittoutuminen ja vahvat siteet länsimaisiin yhteisöihin ovat pelastus kansakunnalle, joka …

Seuraavien kunta- ja aluevaalien voisi sanoa kolkuttelevan jo ovella. Ovella siinä mielessä, että niihin valmistautuminen on aloitettava ajoissa ensi vuonna. Näihin vaaleihin liittyy kaksi merkittävää ongelmaa. Kuinka etenkin nykyisissä kannatusluvuissa saamme uusia nuoria ehdokkaita Keskustan listalle? Kuinka saamme nuoret äänestämään – nimenomaan Keskustaa? Ongelman ollessa monitasoinen yhtä yksinkertaista ratkaisua ei ole, mutta vaihtoehtoja kyllä. Nuorten …

Keskustanuorten kasvukautta on odotettu omien parissa kuin kuuta nousevaa, sillä meininki järjestön sisällä on ollut hyvin miellyttävää ja iloista. Se ei ole kuitenkaan realisoitunut jäsenmäärän kasvuna, vaan se on ollut laskussa etenkin järjestön perinteisillä sydänalueilla. Kun yhä useammat kylien talot ovat hiljenneet, myös monet nuoret ovat jääneet yksin tuskailemaan maaseudun näköalatonta tilannetta, johon Keskusta tai …

Keskustalla on periaatteita, jotka on koottu varsin kattavaksi yhdessä sorvatuksi periaateohjelmaksi. Mutta onko meidän yhdessä sovituilla periaatteillamme kovinkaan paljon tekemistä sen politiikan kanssa, jota harjoitamme? Perustuuko oma tekemisemme periaatteillemme? Vastaus: Ei ole ja ei perustu. Ajattelen, että pitkällä aikavälillä juuri tämä on keskustan kannatusongelmien taustalla. Kansalaisten menetettyä luottamusta ei saada takaisin ovelilla poliittisilla manöövereillä tai …

Skenaario, tarvitset ensi viikolle matkan Mikkelistä Helsinkiin. Junalippu maksaa tällä hetkellä reilusti yli 30 euroa suuntaansa, autolla kulkien matkaa kertyy noin 231 kilometriä ja polttoainetta kuluu vain noin 23 euron edestä. Usein jäljellä on vain businessluokan lippuja jolloin kuilu hinnassa lipuu valtavaksi. Jos haluamme ympäristöystävällisempiä liikkumismuotoja, miksi meidät painostetaan silti valitsemaan henkilöauto?  Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on …

Kaksi vuotta liittohallituksessa istuttuani, olen joutunut toteamaan harmikseni, että liittohallitus tekee liian vähän. En osoita syyttävää sormea suoraan mihinkään tahoon, vaan kyseessä on laajempi asia. Itsellänikin ensimmäinen vuosi kului paljolti opetteluun ja ihmettelyyn siitä, keitä me ollaan ja mitä me tehdään. Liittohallituksen vastuut ja vastuutus ovat kuitenkin ikävän vähäisiä, ottaen huomioon sen että ehdokkaat mukaan …

Olen opiskellut noin 2 kuukautta sairaanhoitajaksi. Tänä aikana on ollut varsin mielenkiintoista seurata uutisointia ja keskustelua alasta, johon olen suuntautumassa. Reaktioitakin opinahjostani kertoessani on tullut monilta laidoilta, pääasialliset reaktiot ovat olleet luokkaa “Ai vanhusten p*rseitä pyyhkimään!?”, monet ovat olleet suorastaan järkyttyneitä. Positiivista palautetta on tullut pääosin ainoastaan toisilta hoitajilta. On myös ollut mielenkiintoista seurata yhteiskunnallista …

Aurinkovoima, biokaasu, pienydinvoima ja vety. Maaseudun pelikortit tulevaisuuteen! Maaseutu voi tulevaisuudessa nousta merkittäväksi paikallisen energiantuotannon edelläkävijäksi. Aurinko- ja tuulivoiman kaltaiset uusiutuvat energiamuodot tarjoavat houkuttelevia mahdollisuuksia energiantuotantoon, ja maaseutu tarjoaa runsaasti tilaa niiden kehittämiselle. Tämä edistää riippumattomuutta ulkoisista tekijöistä ja voi jopa tuoda paljon taloudellista hyötyä alueelle.  Paikallinen energiantuotanto myös edistää kestävyyttä ja vähentää ympäristön kuormitusta, …

Keskustanuoret ovat vaikeuksissa. Jäsenmäärä laskee ja samalla liitto on alkanut jakautua entistä vahvemmin kahteen kastiin: on niitä piirejä, joissa tilanne on hyvä, ja on niitä piirejä, joissa tilanne on katastrofaalinen. Tämä kehityskulku tulee saada kääntymään. Eräänlaisena kannustimena liittohallitus kaksinkertaisti jäsenmäärän merkityksen piiriavustukseen. Toimenpiteen vaikutuksesta voi olla monta mieltä, sillä jäsenhankinta on käytännössä jätetty piirien vastuulle, …

Olen ollut keskustalainen aikana, jolloin keskustan kannatus on ollut alhainen, eikä ole ollut kovin trendikästä kuulua tähän kansanliikkeeseen. “Kepu pettää aina” “Ai sä kuulut siihen kynnysmattoporukkaan” tai “Eihän niistä ota selvää, että mitä ne oikein on ja mitä ne edes ajaa?” Me olemme varmasti kaikki kuulleet tämän tyylisiä kommentteja ja oletuksia. Tässä polarisoitumisen ajassa, ei välttämättä …

Meille keskustalaisille toimeen tarttuminen on tuttua. Suomen kuntoon laittaminen ja lähipalveluiden pelastaminen vaatii keskustalaista politiikkaa. Olemmeko kuitenkin unohtaneet työrukkaset kädessä tulevaisuuden visioinnin? Perustulo ja kansalaispalvelusmalli ovat isoja pensselinvetoja maalatessamme tulevaisuuden maailmaa, mutta kokonaiskuva jää paikoin koskemattomaksi. Keskustanuoret tarvitsevat kokonaisvaltaisen vision siitä, mihin olemme matkalla – uuden “Vihreän aallon” tai “Keskustaliberaalin manifestin”.  Keskustanuorten tulee olla Suomen suurin …

Stressiä, ärtymystä, ahdistusta ja pelkoa. Nämä tunteet ovat arkipäivää työuupumuksesta kärsivälle ja heitä on työelämässä valtavasti. Jopa 25% suomalaisista kärsii työuupumuksesta. Työuupumuksessa ja sen tunnistamisessa on valtavasti haasteita, eikä sen diagnosoiminen ole aina helppoa. Työuupumus tulkitaan usein joksikin muuksi mielenterveyden häiriöksi – vahingossa tai jopa tarkoituksenmukaisesti, sillä työuupumus ei oikeuta työntekijää sairauspäivärahaan. Tämän vuoksi moni …

Kesäkuussa, Lappeenrannassa 2022, paikallisen ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja pälmähti jäähallin pihaan. Kyseessä oli melkoinen festarialue, jossa yksinäisyyteni korostui. Tämä keskustalaista aatetta pitkään tunnistanut, yhteisöön tutustumaton Roosa oli löytänyt tiensä Suomen Keskusta r.p:n puoluekokoukseen. Nyt Samainen Roosa on hakemassa Keskustanuorten puheenjohtajaksi. Vuodessa on tapahtunut paljon. Ennen kaikkea kuulun nyt tähän yhteisöön, olen osa jotain itseäni suurempaa. Haluan …

Puheenjohtajana tehtäväni on selvä – viedä keskustanuoret yhdessä kohti kasvukautta. Tulevan kahden vuoden aikana puheenjohtajalta tarvitaan vahvaa osallistumista järjestösektorin toimintaan kahdesta syystä.  1. SYY: TOIMINTAYMPÄRISTÖ  Nuorisoalan rahoituksen tulevaisuus ei näytä hyvältä. Hallituksen paine talouden tasapainotukseen on valtava ja jo OKM:n rahoitusosuuksia koskevasta keskustelusta ja muista tapahtumista on nähtävissä uhkaava kehityssuunta. On ikävä tosiasia, että jos …

Työperäisestä maahanmuutosta on ollut viime aikoina runsaasti julkista keskustelua ja aihe tulee varmasti pyörimään vahvasti myös seuraavan hallituksen pöydällä. Suomen väestökehitys on ollut jo pitkään huolestuttava ja työvoiman tarve on voimakkaasti kasvanut. Väestökehitykseen vaikuttaa keskeisimmin kaksi tekijää, joista toinen on juurikin maahanmuutto ja toinen on syntyvyys. Huolestuttava väestökehitys johtuu syntyvyyden romahtamisesta. Viime vuosina julkisessa keskustelussa …

Pääkaupunkiseudulla on kova työvoimapula ja opiskelupaikkoja on vähän suhteutettuna nuorten määrään. Siksi Keskustanuorten varapuheenjohtaja Eemeli Valli haluaa pääkaupunkiseudulle lisää opiskelupaikkoja – kuten myös koko Suomeen. On keskustalaista mahdollistaa eläminen omalla kotipaikkakunnalla. Pääkaupunkiseudulla opiskelupaikkoja nuorta kohden on todella vähän. Tätä selittänee se, että nuoria on yksinkertaisesti enemmän kuin muualla ja paikkakunnille tullaan myös kauempaa opiskelemaan. Suomi …

Vuosi sitten Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan. Luin sen sinä aamuna uutisista heti herättyäni. Se ei tuntunut yllättävältä, sitä oli spekuloitu jo viikkoja. Silti kesti tunteja ennen kuin tapahtumat todella asettuivat tajuntaan. Ensin se tuntui epätodelliselta, kaukaiselta. Oli kuitenkin vaikea keskittyä töihin. Sen sijaan selasin uutisia, jotka päivittivät jatkuvasti tietoa hyökkäyksen etenemisestä. Tunti tunnilta kasvoi levottomuus, …

Tässä kuussa tulee kuluneeksi kahdeksan kuukautta siitä, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Sota jatkuu edelleen ja sen vaikutukset tuntuvat kotitalouksien kukkaroissa meillä Suomessa asti. Sähkön hinnan nousua kauhistellaan talven lähetessä ja ostoskoria kantaessa sen hinta tuntuu painavan ostoksia enemmän. Voi olla, että talven pakkaset kurittavat savolaista lupsakkuuttakin, mutta kaikki on lopulta sen arvoista – …

Keskustanuoret juhlistaa 4.10. vietettävää kansallista korvapuustipäivää lähettämällä pullantuoksuisia tervehdyksiä kuluneelta vuodelta. Yhteiskunnallinen ja poliittinen toimintaympäristö ovat olleet äärimmäisen epävakaat jo pidemmän aikaa, mutta kuluneen vuoden tapahtumat ovat erityisesti vaikuttaneet yhteiskuntaamme radikaalisti.   Kaiken tämän epävakauden keskellä haluammekin osallistua jakamalla hyvää muille virtuaalisten korvapuustien merkeissä!   Me tarvitsemme johtajaa, joka tekee mahdottomasta mahdollisen! Keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Saarikko on ensimmäinen Keskustan …

Olen huolestunut Keskustan aatteellisen keskustelun tasosta ja sen puutteesta. Politiinen keskustelu tuntuu keskittyvän vuoden ja seuraavan hallituskauden aikajanalle, eikä Keskustalla ole sanomaa tulevaisuudesta. Keskustalainen aatekeskustelu tuntuu pyörivän kahden ajatuksen ympärillä: On liberaaleja hömpöttäjiä ja arvokonservatismin edustajia, jotka tahtovat lyödä alkiolla päähän. 

Maailma muuttuu, mutta Keskusta pysyy paikoillaan ja kannatus laahaa matalalla. Kun kannatus romahti alkoi syyttely, syyllisen metsästäminen sekä itsesäälissä rypeminen. Mikään näistä ei ole loppunut yli kolmen vuoden aikana.

Keskustanuorten puheenjohtajan Aleksi Sandroosin mielestä maatalouden ja ruokaturvan suurin ongelma on kilpailu- ja kuluttajaviraston sallima kahden ison ketjun valta tukku- ja päivittäistavaramarkkinoilla. Hän ehdottaa S-ryhmän jakamista kolmeen ja Keskon jakamista kahteen osaan markkinoiden korjaamiseksi.

Puolueemme arvot ja tavoitteet ovat vertaansa vailla, asioita saadaan aikaan ja maailma parantuu, mutta kannatus laahaa pienpuolueiden tasolla. Hyvää työtä eduskunnassa ja hallituksissa on vaikea tehdä, jos emme pääse niihin kansan äänestäminä. Muutos on pakollista, jotta Keskusta ei kuole pois. Panostuksemme erilaisiin media-alustoihin ja viestintään heijastuu suoraan kannatukseen pitkällä tähtäimellä. Nykyinen panostus on tuonut meidät näihin lukemiin.

Alkiolaisuus kiteytyy vahvasti köyhän asian ja edistyksen lipun kantamisen ympärille. Maailman muuttuessa ja vuosien kuluessa edistystä tarvitaan jokaisella osa-alueella, myös ulkopolitiikassa. Jähmettymiseen ei ole varaa, kun maailmasta tahdotaan kehittää parempi paikka elää ihan jokaiselle.

Keskusta elää kentästään ja läpi maan ulottuvasta verkostostaan – vahvemmin kuin yksikään muu puolue tässä maassa. Ihmisten käyttäytymiseen liittyviä trendejä emme kuitenkaan voi välttää, joskin voimme valita parhaan mahdollisen tavan reagoida muutoksiin. Etenkin nuorten ikäluokkien käyttäytymisessä on havaittavissa selkeä muutos aiempaan, kun osallistuminen poliittisiin tai sitoutumattomiin järjestöihin laahaa merkittävästi alhaisemmissa lukemissa. Murros on ajanut poliittiset …

Suomen translaki polkee törkeästi transsukupuolisten oikeuksia. He kohtaavat syrjintää yhteiskunnan rakenteissa, byrokratiassa, terveydenhuollossa, kouluissa, työpaikoilla. Lista on pitkä ja tilanne kestämätön. Sosiaalisessa mediassa transihmisten oikeuksista puhuttaessa vastaan tulee väistämättä “sukupuolia on vain kaksi” ja “sukupuolta ei voi valita tai vaihtaa kommentteja”. Kapeakatseisuus ja vanhoillisuus elää vieläkin suomalaisessa yhteiskunnassa.  

Keskustanuoret on laaja joukko eri ikäisiä, eri taustoista tulevia nuoria. Jäsenistöstämme löytyy seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia. Samoin löytyy enemmistön edustajia. Meidän toiminnassamme kaikki ovat samalla viivalla. Ketään ei nosteta ylös tai paineta alas. Keskustanuorissa ei ole väliä oletko mies, nainen tai muun sukupuolinen. Miksi joillekin toisen ihmisen sukupuolella on väliä?

Keskustanuorten jäsen Saska Salo on kantanut nykyistä nimeään seitsemän vuotta ja juridisesti hän on ollut mies viisi vuotta. Lapsena hän halusi viikset, 19-vuotiaana hän haaveili, että uskaltaa kulkea uimarannalla paidatta ja nykyisin hän unelmoi saavansa lapsen. Blogissaan Saska pohtii miltä olo voisikaan tuntua, kun itsensä kaltaiselle ihmiselle taataan viimein perusoikeudet, kuten lisääntyminen.

Keskustanuorten jäsen, 17-vuotias Elia on transpoika, jonka sukupuolta kyseenalaistetaan yhtenään. Keskustanuortenkin linjan mukaan Elia toivoisi translakiin muutoksen, jotta juridinen sukupuoli olisi yli 15-vuotiaille ilmoitusasia, ja alle 15-vuotiaat pystyisivät tekemään ilmoituksen vanhempien luvalla. Translakia tulee päivittää Oikeus olla-kansalaisaloitteen mukaan transhenkilöiden hyvinvoinnin ja oikeuksien parantamiseksi.

Historiallista aikaa, Venäjä tökkäsi meidät kohti Natoa. Tuskin oli tavoitteena, mutta näin kävi ja onneksi menemme sinne selkeällä enemmistöllä. Suurin osa kansasta, lähes kaikki kansanedustajat ja presidentti puoltavat puolustusliittoon menemistä.

Faktat on kyettävä myöntämään: kriisien värittämä aika ahdistaa monia ja yhteiskunta vaatii aivan liikaa monilta meistä. On muutoksen aika. Ennen kaikkea työ palvelee ihmistä, mutta talkoille on myös taloudellinen kannustin. OECD:n arvioima 11 miljardin hintalappu mielenterveydelle pakottaa kohti muutosta. Tällä hetkellä voidaan sanoa suoraan, että Suomessa ei voida hyvin. Mielenterveysongelmat muodostavat yli 50 % osuuden kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. Apua ja hoitoa edellyttäviä ongelmia kohtaa enemmän kuin joka kolmas korkeakouluopiskelija.

Miltei pääni puhki olen minäkin pohtinut Ukrainan tilannetta ja kaikkea siihen liittyvää. Tilanne on yhä varsin arvaamaton ja moniulotteinen, mutta toivo on vahvasti läsnä. Tiedän, että rauha tulee. Toivon, että pikimmiten. Neuvostoliitto hajosi 1991 osaltaan Gorbatšovin harjoittaman politiikan myötä ja nykyinen Venäjän federaatio sai ensimmäiseksi presidentikseen Boris Jeltsinin. Elettiin toivon aikakautta, jolloin Venäjän länsimaistuminen ja …

Perustulo on ollut Keskustanuorten vastaus sosiaaliturvajärjestelmän parantamiseksi jo kauan. Nykyisellään sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen tukiviidakko, joka on raskas yksilölle ja yhteiskunnalle. On siis selvää, että tarvitaan selkeämpi malli.

Suomi maksaa kehitysapua tällä hetkellä suoraan ja järjestöjen kautta yli miljardin joka vuosi. Kehitysapu menee lukuisille järjestöille moniin eri maihin. Kehitysavun vaikuttavuuden mittaaminen ja todentaminen on hankalaa. Toisaalta on myös hankalaa määrittää, kuinka paljon apua meidän tulisi antaa. Mikä on oikea määrä?

Syksyllä 2021 tämän kevään kehysriiheen luotiin suuria paineita ja odotuksia. Hallituspuolueet avasivat tavoitteitaan medialle ja ainakin ulkopuolelle keskustelu näytti riitaisalta. Etukäteen uumoiltiin jopa hallituksen kaatuvan tähän kehysriiheen, mutta toisin kävi. Onneksi. 

Finanssikriisi, ilmasto- ja mielenterveyskriisi, kerran sukupolvessa tapahtuva pandemia ja nyt myös sota Euroopan ovella.

Suomalainen ruokakeskustelu on kärjistynyttä ja väsynyttä. Kenelläkään ei tunnu olevan selkeää suuntaa siitä, mihin kansalliset ruokailutottumuksemme ovat menossa, vaikka suunta on selkeä – kasvisruoan lisääntyminen.

”Kylmäpäisyys” on tämän kuukauden sana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui 3. maaliskuuta 2022 turvallisuusympäristömme Euroopassa olevan nyt nopeassa ja rajussa muutoksessa. Samalla presidentti Niinistö kehotti suomalaisia, ”pitämään pään kylmänä”. Tämä ”kylmäpäisyys” tarkoittaa erityisesti sitä, että paniikkiin ei ole syytä ja arkijärki täytyy pyrkiä pitämään läsnä joka hetkessä.

Korkeakouluni ylioppilaslehdessä julkaistiin “Hädin tuskin pinnalla” niminen, herättelevä ja pysäyttävä kirjoitus muutama viikko taaksepäin. Kirjoituksessa käsiteltiin pitkään vaiettua aihetta, nimittäin järjestötoimijoiden uupumista. Olen iloinen siitä, että keskusteluilmapiiri on jaksamisen teeman ympärillä avautunut. Moni rohkea opiskelija tai työssäkäyvä on kertonut avoimesti kamppailustaan jaksamisen kanssa ja vienyt omalta osaltaan keskustelukulttuuria ja asennemuutosta eteenpäin. Järjestötoimijoiden jaksaminen on kuitenkin aihe, josta ei puhuta. 

Viime päivinä olen seurannut huolestuneena Putinin hyökkäyssodan seurannaisvaikutuksia. Lännen poikkeuksellisen kovat talouspakotteet ja yritysten vetäytyminen Venäjältä ovat olleet tarvittava voimannäyttö. Muutos lähtee usein sisältä ja Venäjän eristäminen ja taloudelliset voimakeinot palvelevat varmasti tätä tavoitetta.

Keskustanuoret tuomitsee Putinin hyökkäyssodan ja sotarikokset yksiselitteisesti, sekä tukee kansainvälistä yhteisöä pakotteiden asettamisessa. Samalla kannamme kasvavaa huolta yleistyvästä venäläisvihasta.

Aluksi on todettava, että nykyisen hallituksen tekemät korotukset opintorahan tulorajoihin tälle ja ensi vuodelle ovat positiivinen asia korkeakouluopiskelijoiden taloudelliselle hyvinvoinnille. Opiskelijalla on mahdollisuus ansaita noin 25 % vuodessa enemmän kuin viime vuonna ja ensi vuonna tulorajat nousevat nykyistä enemmän.

Ukrainan sota on oikeutetusti kaikenlaisen viestinnän ja keskusteluiden keskiössä. Suomalaiset ovat aktivoituneet keskustelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä aiheista. Erityisesti Nato- jäsenyyden ympärillä on käyty kiihkeää keskustelua. Mekin olemme osaltamme osallistuneet keskusteluun. 

Eduskuntavaalit kolkuttelevat jo ovella, ja huomasinkin, että meidän Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelmatyöryhmän (huh mikä sana) haku on käynnissä! Olen itse osallistunut kahteen työryhmään, ja vaikka silloin aluksi ei ole tajunnut kunnolla mihin tuli lähdettyä, niin jälkikäteen ajateltuna työryhmät ovat antaneet paljon. Tarkemmin mietittynä työryhmätyöskentelyssä yhdistyy kaikki syyt, miksi olen lähtenyt mukaan keskustanuoriin: vaikuttaminen, oppiminen ja ihmisiin tutustuminen. Tuon oppimisen haluan erityisesti nostaa esille, sillä koen sen olevan työryhmätyöskentelyn paras anti, kun tulee otettua selvää asioista ja keskusteltua niistä muiden kanssa. Nyt meidän energia- ja digipoliittisissa työryhmissä koostamat ajatukset ja linjaukset on kirjattu Keskustanuorten virallisiksi kannoiksi, joten vaikuttamistakin ollaan tehty.

Tänään vietetään kansalaisjärjestöjen maailmanpäivää (World NGO Day). Suomessa kansalaisjärjestöjä on yhteensä noin 120 000. Kansalaisjärjestöjä on monenlaisia ja niiden kautta ihmisten on helpompi päästä vaikuttamaan itselleen tärkeisiin kysymyksiin. Kansalaisjärjestön toiminta voi koskettaa esimerkiksi niin sosiaalisen kestävyyden kysymyksiä kuin kulttuurin ja vapaa-ajan mahdollisuuksien edistämistäkin. Skaala on varsin laaja, mutta yhteistä niille on se, että ne edistävät ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. Vahva kansalaisyhteiskunta onkin edellytys demokratian sekä yhteiskuntarauhan toteutumiselle.

Pitkään jatkunut Venäjän lietsoma tulenarka tilanne Ukrainan ja Venäjän rajalla syttyi eilen täysiin liekkeihin Venäjän tehdessä sen, mitä eniten pelättiin. Venäjän raukkamaisen hyökkäyksen seurauksena voi jo todeta, että Eurooppa ei ole enää ennallaan. Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin vähäinenkin arvostus katosi maailmalla kuin toisinajattelija Siperiaan, ilman toivoakaan paluusta. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, hyökkäys on tuomittu laajasti ja päivänpoliittiset erimielisyydet ovat jääneet sivuun.

Suomalainen puolustuspoliittinen keskustelu käy taas kuumempana kuin koskaan. Viimeaikaiset itänaapurimme sotilaalliset toimet Ukrainassa huolestuttavat. Useilla meistä on edelleen muistissa se kuinka Venäjä miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014. Miehitys on jatkunut nyt jo 8 vuotta. Tänä maanantaina Venäjän presidentti allekirjoitti Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyttä tunnustavat määräykset ja on lähettänyt alueelle sotilaita.

Tämän viikon maanantaina vietettiin ystävänpäivää. Sain lukea hymy huulilla ihmisten kirjoituksia ja postauksia ystävyydestä, sekä sen tärkeydestä. Pidän suomalaisesta ystävänpäivästä, sillä nimensä mukaan päivässä korostuu ystävyys eikä vain romanttiset ihmissuhteet.