Kun juttelen isovanhempieni tai ikääntyneiden tuttavieni kanssa, nousee eräs aihe toistuvasti esille: Kuka meitä sitten hoitaa, kun emme itse enää pysty itsestämme huolehtimaan? Ja emmehän me vaan joudu mihinkään laitokseen?

Euroopan unioni ei voi enää ummistaa silmiä tältä kehityssuunnalta, josta olemme jäämässä pahasti jälkeen.

Olen syntynyt kuhmolaiseksi vuonna 1996. Satun olemaan sitä sukupolvea, joka on nähnyt koululaisena, kuinka lukuisia kouluja on laitettu kiinni ja yöjuna lakkasi kulkemasta (2006). Vähän vanhempana, kun alkoi ympäristöstään ymmärtää ja tulevaisuuttaan miettiä, lakkautettiin pieni ja sisukas Kajaanin OKL (päätös 2010, siirtymäaika 2013), kuntatalous alkoi sakata enemmän ja vähemmän muuttotappioissa ja uutta toivoa tuottanut Talvivaarakin äityi valtavaksi …

Liian usein kuulee suomalaisten jupisevan EU-järjestelmän monimutkaisuutta ja manaavan koko instituution vähintään politbyrooksi. Toisaalta ollaan myös tyytymättömiä Brysselin byrokratiaviidakon päätöksenteon hitauteen. Viime eurovaalien äänestysprosentti oli Suomessa reilu 40 ja koko EU:ssa hikiset 50. Esimerkiksi Belgiassa vastaava luku oli 88. Kansalaisten kiinnostuksessa vaikuttaa EU-politiikkaan on siis merkittäviä jäsenmaakohtaisia eroja. EU-politiikka on oma maailmansa siinä missä kunnan, …

Nautin suuresti lähiluonnossa liikkumisesta. Happihyppelyiden aikana saa seurata luonnon muutoksia vuodenaikojen mukaan, ja samalla omat ajatukset saavat tuulettua – toisinaan jopa syntyy uusiakin ideoita. Myös nyt loppusuoralle kääntyvän Keskustanuorten periaateohjelmatyön aikana happihyppelyt ovat antaneet uutta energiaa ja uutta näkökulmaa.

Liikenteen osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 20% eli siis sen osuus on varsin merkittävä. Kun pureudutaan syvemmälle tuohon 20%:iin, niin nähdään tieliikenteen vievän siitä leijonanosan, yli 90%! Tieverkosto on toki kattavampi ja liikuttuina kilometreinä mitattuna suurempi, kuin lento-, rautatie- ja vesiliikenteellä. Tieliikenteen osuus öljypohjaisesta energiasta on myös huomattava. Tieliikenteestä löytyy siis liikennesektorin suurin potentiaali vähentää energiankulutusta ja muuntautua ympäristöystävällisemmäksi.

Haluaisin aivan ensiksi summata kuluneena viikonloppuna painittua Suomen keskustan puoluekokousta Johannes Virolaisen sanoin: ”kansa on puhunut, pulinat pois”. Kansa on puhunut, siitä ei ole poikkipuolista sanaa. Sen sijaan rohkenisin epäillä, etten ole ainoa, jolle jäi hieman epäselväksi mistä tämä kansa nyt oikein puhui.

Mieti hetki skenaariota, jossa meillä tulevaisuudessa ei olisi enää omaleimaisia pientuottajia tai maataloutta ylipäätänsä. Miltä Suomi näyttäisi?

Kestävä Kehitys voidaan karkeasti jaotella sosiaaliseen, ekologiseen, taloudelliseen ja inhimilliseen kestävyyteen. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys vaativat tuskin suurempaa selitystä, mutta itselleni tärkein ja mielenkiintoisin alakäsite edellä mainituista on sosiaalinen kestävyys, jonka keskiössä on ihmisarvosta kiinni pitäminen ja yhteisöllisyyden vaaliminen, kulttuurinen kompetenssi, sosiaalinen pääoma sekä ylisukupolvisuus.

Suomen luonnon päivä. Minusta tuntuu, että monelle suomalaiselle luonto on tullut tänä vuonna piirun verran lähemmäksi kuin aikaisemmin. Kevään koronarajoitusten aikana kiinni menivät niin kuntosalit, kirjastot kuin koulutkin. Töitä tehtiin etänä – jos se suinkin oli mahdollista. Elämä rajoittui monella neljän seinän sisälle ja jossain vaiheessa saattoi tuntua siltä, että seinät kaatuvat päälle. Kun erilaiset …

Belarusiassa on kuohunut keväästä lähtien, osittain myös koronan myötä. Presidentti Lukašenka ei kokenut tarpeelliseksi tehdä toimenpiteitä sairauden leviämisen välttämiseksi ja vitsaili kuinka vodka ja sauna tappaa taudin. Tämän, taloudellisen tilanteen sekä muiden epäkohtien myötä monet kannattajatkin ovat kääntäneet selkänsä Euroopan viimeiselle diktaattorille. 9. elokuuta järjestettyihin vaaleihin Lukašenkan vastustajaksi lähti Svjatlana Tsihanouskaja. Hän asettui vastustajaksi, kun …

Nykyaikainen yhteiskunta nojaa kaikessa toiminnassaan energialähteisiin. Suurin energian kuluttaja Suomessa on teollisuus, jonka jälkeen tulevat kotitaloudet tai rakennusten lämmitys laskentatavasta riippuen. Seuraavana tulee liikenne ja kuljetus. Suomen käyttämästä energiasta noin puolet on peräisin ulkomailta, pääasiassa öljyn ja hiilen muodossa. Kulutetusta sähköstä noin neljäsosa tuodaan tällä hetkellä ulkomailta. Energiatuotteiden arvossa mitattuna Venäjä on merkittävin energia-kauppakumppani.

Käsitys sivistyksestä on jokaiselle uniikki. Se voi olla sydämen sivistystä, koulusivistystä, viisautta, tunneälyä, tietotaitoa – mitä tahansa. Minulle se on ennen kaikkea rohkeutta ja uskallusta tehdä työtä sen eteen, että saavuttaa, mikä itselle on tärkeää. Tähän esimerkiksi koulutus ja harrastukset toimivat rakennuspalikoina. Yhtenä tärkeimmistä rakennuspalikoista pidän ihmisen kasvuympäristöä. Lähtökohdat muovaavat ihmistä, hänen arvomaailmaansa ja tapaansa nähdä maailmaa.

Me nuoret olemme eläneet aina EU-jäsenyyden aikaa. Harva on ehtinyt maksaa markoilla, ulkomaille matkustaminen on ollut helppoa, passi on aina ollut viininpunainen. EU-jäsenyys onkin monelle varmasti yhtä arkipäiväistä kuin esimerkiksi peruskoulu. Se on osa elämäämme, mutta näemmekö enää sen todellista arvoa?

Juuri nyt itse kukin meistä on joko paniikissa tai passiivissa seuraamassa gallupeja ja toteamassa, että koskaan ennen ei ole ollut näin kamalaa tai vaikeaa. Sitä huomaa ihailemiensa puolueaktiivienkin hiljenevän, kun tilanne on niin synkkä ja koko maailma tuntuu vastustavan ja toivovan, että nyt loppuu meiltä tämä reilun yhteiskunnan tekeminen. Ja kun kuulee riittävästi kaikkea ikävää itsestään, lamaantuu entistä enemmän, ja jos ei sitä, niin ainakin häpeää.

Mitä on keskitien politiikka? Entä minkälainen ihminen tekee keskitien politiikkaa? Jotta voisin vastata näihin kahteen kysymykseen, niin ensin voisin yrittää määritellä, mitä tolkun ihminen tarkoittaa. Sivistyssanakirjan mukaan tolkku tarkoittaa muun muassa ymmärrystä, järkeä, harkintakykyä eli voitaisiin sanoa, että tolkun ihminen on ihminen, joka käyttää ymmärrystä, järkeä ja harkintakykyä. Olen huomannut, että tämä käsitepari voidaaan ymmärtää …

Energiapoliittinen työryhmä on jakautunut Keskustanuorten neliapilan mukaisesti neljään pienryhmään teemoittain. Eurooppa -ryhmä pyrkii selvittämään hiilineutraaliin energiajärjestelmään siirtymisen tilannetta Euroopassa, tutkimaan miten politiikassa voidaan huomioida siirtymisen aiheuttamia haasteita päästökaupan ja tukien näkökulmasta sekä pohtimaan miten voidaan varmistaa oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin energiajärjestelmään kaikilla Euroopan alueilla.