Keskustanuorten puheenjohtajan Aleksi Sandroosin mielestä maatalouden ja ruokaturvan suurin ongelma on kilpailu- ja kuluttajaviraston sallima kahden ison ketjun valta tukku- ja päivittäistavaramarkkinoilla. Hän ehdottaa S-ryhmän jakamista kolmeen ja Keskon jakamista kahteen osaan markkinoiden korjaamiseksi.

Keskustalaisissa periaatteissa paikallisuus on aina ollut avainsana ja oikeastaan yksi niistä tärkeistä teemoista, minkä varaan politiikkaa teemme. Keskusta tekee työtä sen puolesta, että lähipalvelut ja hyvät elämisen edellytykset säilyvät ympäri Suomen – se, jos joku osoittaa kunnioitusta paikallisuutta kohtaan. Terveyskeskusten, virastojen ja muiden palvelujen pitäminen ihmisiä lähellä, postinumerosta riippumatta, suosii paikallisuutta ja luotettavuutta – jotta kaikilla olisi edellytykset elää ja turvautua lähipalveluihin kaikissa elämänvaiheissaan.

Viime viikkojen politiikasta uutisointi on herättänyt runsaasti epäilyjä siitä, kuinka jaksaa olla mukana politiikassa. Mistä löytää tarpeeksi rohkeutta? Tuntuu siltä, että virheisiin ei ole varaa ja syyttelyn kulttuuri on syrjäyttänyt ymmärryksen. Kompromisseihin ei haluta päästä ja omia ajan takaisia päätöksiä ei voida pyörtää, vaikka aika olisi kuluttanut argumenteista terän ja tuonut eteen uusia. Kokemus puhuu yhä puolestaan, mutta niin että nuoruuden innolle helposti vain nauretaan tai sitä jopa vähätellään.

Perussuomalaisten selvityksen vastakkainasettelu ei edistä mitenkään kenenkään hyvinvointia ja seksuaalioikeuksia. Se on teksti, jota lukiessa olen samaan aikaan äärettömän surullinen mutta todella vihainen.

Muutaman kilometrin metsätaival on ohi. Hiki nousee jo pintaan ja jalkapohjissa tuntuu kivikkoisen metsäpolun epätasainen pinta. Ympärillä kuuluu vain lintujen laulu ja läheisen puron solina. Mieleen nousee yksi kysymys – voiko tämän rauhallisempaa ollakaan?

Kulmuni teki suoraselkäisen teon. Hän päätyi kunnioitettavaan ratkaisuun, jossa hän laittoi suomalaisen kansanvallan periaatteet ja Keskustan uskottavuuden oman ministerinsalkkunsa edelle.

Tuskin kukaan tummaihoiseksi syntyvä valitsisi vapaaehtoisesti olla siellä, missä elämässä eteenpäin pääseminen on tilastollisesti vaikeampaa vielä vuosikymmeniä rotusyrjinnän lailla kieltämisen jälkeen. Lainsäädännön muutoksesta huolimatta rakenteellinen rasismi vaikuttaa edelleen heidän tulevaisuuteensa ja turvallisuutensa valtavasti. Kieltoa ennen pelkästään orjuutta kesti vuosisatoja.

Edeltävällä vaalikaudella Keskusta sai kuulla sisältä ja ulkoa, miten lipsuimme ainoastaan asianhoitajaksi. Toki työllisyysaste ja kestävyysvaje ovat eittämättä tärkeitä termejä ja ovat keskeisiä teemoja valtiontalouteen, menoihin ja tuloihin liittyen, mutta miten suhtautuu työllisyysasteeseen ja kestävyysvajeeseen Pihtiputaan mummo?

Viimeiset vuosikymmenet ihmisyyden ihannekuva on määrittynyt markkinoilla. Kun jokin määrittyy markkinoilla, se yleensä noteerataan päivittäin – ja ainakin se raportoidaan vähintään kvartaalien tahdissa. Tilaus uudelle ihannekuvalle lähtee liikkeelle viimeistään silloin, kun nykymalliston myyntiluvut ovat kääntyneet hälyttävään laskuun. Ja kun tämä uusi ihmisyyden ihannekuva on saatu maalatuksi, siitä tehdään trendi globaalilla markkinoinnilla, jolla uskotellaan, että tämä muuttaa muuten kaiken.

Tänään 21.5. vietetään ​kansainvälistä esteettömyyspäivää. Se järjestetään vuosittain toukokuun kolmantena torstaina. Esteettömyyspäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta esteettömyydestä. Esteettömyydellä tarkoitetaan sekä fyysistä että sosiaalista esteettömyyttä​.