Kun juttelen isovanhempieni tai ikääntyneiden tuttavieni kanssa, nousee eräs aihe toistuvasti esille: Kuka meitä sitten hoitaa, kun emme itse enää pysty itsestämme huolehtimaan? Ja emmehän me vaan joudu mihinkään laitokseen?

Euroopan unioni ei voi enää ummistaa silmiä tältä kehityssuunnalta, josta olemme jäämässä pahasti jälkeen.

Olen syntynyt kuhmolaiseksi vuonna 1996. Satun olemaan sitä sukupolvea, joka on nähnyt koululaisena, kuinka lukuisia kouluja on laitettu kiinni ja yöjuna lakkasi kulkemasta (2006). Vähän vanhempana, kun alkoi ympäristöstään ymmärtää ja tulevaisuuttaan miettiä, lakkautettiin pieni ja sisukas Kajaanin OKL (päätös 2010, siirtymäaika 2013), kuntatalous alkoi sakata enemmän ja vähemmän muuttotappioissa ja uutta toivoa tuottanut Talvivaarakin äityi valtavaksi …

Liian usein kuulee suomalaisten jupisevan EU-järjestelmän monimutkaisuutta ja manaavan koko instituution vähintään politbyrooksi. Toisaalta ollaan myös tyytymättömiä Brysselin byrokratiaviidakon päätöksenteon hitauteen. Viime eurovaalien äänestysprosentti oli Suomessa reilu 40 ja koko EU:ssa hikiset 50. Esimerkiksi Belgiassa vastaava luku oli 88. Kansalaisten kiinnostuksessa vaikuttaa EU-politiikkaan on siis merkittäviä jäsenmaakohtaisia eroja. EU-politiikka on oma maailmansa siinä missä kunnan, …

Nautin suuresti lähiluonnossa liikkumisesta. Happihyppelyiden aikana saa seurata luonnon muutoksia vuodenaikojen mukaan, ja samalla omat ajatukset saavat tuulettua – toisinaan jopa syntyy uusiakin ideoita. Myös nyt loppusuoralle kääntyvän Keskustanuorten periaateohjelmatyön aikana happihyppelyt ovat antaneet uutta energiaa ja uutta näkökulmaa.

Liikenteen osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 20% eli siis sen osuus on varsin merkittävä. Kun pureudutaan syvemmälle tuohon 20%:iin, niin nähdään tieliikenteen vievän siitä leijonanosan, yli 90%! Tieverkosto on toki kattavampi ja liikuttuina kilometreinä mitattuna suurempi, kuin lento-, rautatie- ja vesiliikenteellä. Tieliikenteen osuus öljypohjaisesta energiasta on myös huomattava. Tieliikenteestä löytyy siis liikennesektorin suurin potentiaali vähentää energiankulutusta ja muuntautua ympäristöystävällisemmäksi.

Haluaisin aivan ensiksi summata kuluneena viikonloppuna painittua Suomen keskustan puoluekokousta Johannes Virolaisen sanoin: ”kansa on puhunut, pulinat pois”. Kansa on puhunut, siitä ei ole poikkipuolista sanaa. Sen sijaan rohkenisin epäillä, etten ole ainoa, jolle jäi hieman epäselväksi mistä tämä kansa nyt oikein puhui.

Mieti hetki skenaariota, jossa meillä tulevaisuudessa ei olisi enää omaleimaisia pientuottajia tai maataloutta ylipäätänsä. Miltä Suomi näyttäisi?

Kestävä Kehitys voidaan karkeasti jaotella sosiaaliseen, ekologiseen, taloudelliseen ja inhimilliseen kestävyyteen. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys vaativat tuskin suurempaa selitystä, mutta itselleni tärkein ja mielenkiintoisin alakäsite edellä mainituista on sosiaalinen kestävyys, jonka keskiössä on ihmisarvosta kiinni pitäminen ja yhteisöllisyyden vaaliminen, kulttuurinen kompetenssi, sosiaalinen pääoma sekä ylisukupolvisuus.

Suomen luonnon päivä. Minusta tuntuu, että monelle suomalaiselle luonto on tullut tänä vuonna piirun verran lähemmäksi kuin aikaisemmin. Kevään koronarajoitusten aikana kiinni menivät niin kuntosalit, kirjastot kuin koulutkin. Töitä tehtiin etänä – jos se suinkin oli mahdollista. Elämä rajoittui monella neljän seinän sisälle ja jossain vaiheessa saattoi tuntua siltä, että seinät kaatuvat päälle. Kun erilaiset …

Belarusiassa on kuohunut keväästä lähtien, osittain myös koronan myötä. Presidentti Lukašenka ei kokenut tarpeelliseksi tehdä toimenpiteitä sairauden leviämisen välttämiseksi ja vitsaili kuinka vodka ja sauna tappaa taudin. Tämän, taloudellisen tilanteen sekä muiden epäkohtien myötä monet kannattajatkin ovat kääntäneet selkänsä Euroopan viimeiselle diktaattorille. 9. elokuuta järjestettyihin vaaleihin Lukašenkan vastustajaksi lähti Svjatlana Tsihanouskaja. Hän asettui vastustajaksi, kun …

Nykyaikainen yhteiskunta nojaa kaikessa toiminnassaan energialähteisiin. Suurin energian kuluttaja Suomessa on teollisuus, jonka jälkeen tulevat kotitaloudet tai rakennusten lämmitys laskentatavasta riippuen. Seuraavana tulee liikenne ja kuljetus. Suomen käyttämästä energiasta noin puolet on peräisin ulkomailta, pääasiassa öljyn ja hiilen muodossa. Kulutetusta sähköstä noin neljäsosa tuodaan tällä hetkellä ulkomailta. Energiatuotteiden arvossa mitattuna Venäjä on merkittävin energia-kauppakumppani.

Käsitys sivistyksestä on jokaiselle uniikki. Se voi olla sydämen sivistystä, koulusivistystä, viisautta, tunneälyä, tietotaitoa – mitä tahansa. Minulle se on ennen kaikkea rohkeutta ja uskallusta tehdä työtä sen eteen, että saavuttaa, mikä itselle on tärkeää. Tähän esimerkiksi koulutus ja harrastukset toimivat rakennuspalikoina. Yhtenä tärkeimmistä rakennuspalikoista pidän ihmisen kasvuympäristöä. Lähtökohdat muovaavat ihmistä, hänen arvomaailmaansa ja tapaansa nähdä maailmaa.

Me nuoret olemme eläneet aina EU-jäsenyyden aikaa. Harva on ehtinyt maksaa markoilla, ulkomaille matkustaminen on ollut helppoa, passi on aina ollut viininpunainen. EU-jäsenyys onkin monelle varmasti yhtä arkipäiväistä kuin esimerkiksi peruskoulu. Se on osa elämäämme, mutta näemmekö enää sen todellista arvoa?

Juuri nyt itse kukin meistä on joko paniikissa tai passiivissa seuraamassa gallupeja ja toteamassa, että koskaan ennen ei ole ollut näin kamalaa tai vaikeaa. Sitä huomaa ihailemiensa puolueaktiivienkin hiljenevän, kun tilanne on niin synkkä ja koko maailma tuntuu vastustavan ja toivovan, että nyt loppuu meiltä tämä reilun yhteiskunnan tekeminen. Ja kun kuulee riittävästi kaikkea ikävää itsestään, lamaantuu entistä enemmän, ja jos ei sitä, niin ainakin häpeää.

Mitä on keskitien politiikka? Entä minkälainen ihminen tekee keskitien politiikkaa? Jotta voisin vastata näihin kahteen kysymykseen, niin ensin voisin yrittää määritellä, mitä tolkun ihminen tarkoittaa. Sivistyssanakirjan mukaan tolkku tarkoittaa muun muassa ymmärrystä, järkeä, harkintakykyä eli voitaisiin sanoa, että tolkun ihminen on ihminen, joka käyttää ymmärrystä, järkeä ja harkintakykyä. Olen huomannut, että tämä käsitepari voidaaan ymmärtää …

Energiapoliittinen työryhmä on jakautunut Keskustanuorten neliapilan mukaisesti neljään pienryhmään teemoittain. Eurooppa -ryhmä pyrkii selvittämään hiilineutraaliin energiajärjestelmään siirtymisen tilannetta Euroopassa, tutkimaan miten politiikassa voidaan huomioida siirtymisen aiheuttamia haasteita päästökaupan ja tukien näkökulmasta sekä pohtimaan miten voidaan varmistaa oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin energiajärjestelmään kaikilla Euroopan alueilla.

Keskustalaisissa periaatteissa paikallisuus on aina ollut avainsana ja oikeastaan yksi niistä tärkeistä teemoista, minkä varaan politiikkaa teemme. Keskusta tekee työtä sen puolesta, että lähipalvelut ja hyvät elämisen edellytykset säilyvät ympäri Suomen – se, jos joku osoittaa kunnioitusta paikallisuutta kohtaan. Terveyskeskusten, virastojen ja muiden palvelujen pitäminen ihmisiä lähellä, postinumerosta riippumatta, suosii paikallisuutta ja luotettavuutta – jotta kaikilla olisi edellytykset elää ja turvautua lähipalveluihin kaikissa elämänvaiheissaan.

Viime viikkojen politiikasta uutisointi on herättänyt runsaasti epäilyjä siitä, kuinka jaksaa olla mukana politiikassa. Mistä löytää tarpeeksi rohkeutta? Tuntuu siltä, että virheisiin ei ole varaa ja syyttelyn kulttuuri on syrjäyttänyt ymmärryksen. Kompromisseihin ei haluta päästä ja omia ajan takaisia päätöksiä ei voida pyörtää, vaikka aika olisi kuluttanut argumenteista terän ja tuonut eteen uusia. Kokemus puhuu yhä puolestaan, mutta niin että nuoruuden innolle helposti vain nauretaan tai sitä jopa vähätellään.

Perussuomalaisten selvityksen vastakkainasettelu ei edistä mitenkään kenenkään hyvinvointia ja seksuaalioikeuksia. Se on teksti, jota lukiessa olen samaan aikaan äärettömän surullinen mutta todella vihainen.

Muutaman kilometrin metsätaival on ohi. Hiki nousee jo pintaan ja jalkapohjissa tuntuu kivikkoisen metsäpolun epätasainen pinta. Ympärillä kuuluu vain lintujen laulu ja läheisen puron solina. Mieleen nousee yksi kysymys – voiko tämän rauhallisempaa ollakaan?

Kulmuni teki suoraselkäisen teon. Hän päätyi kunnioitettavaan ratkaisuun, jossa hän laittoi suomalaisen kansanvallan periaatteet ja Keskustan uskottavuuden oman ministerinsalkkunsa edelle.

Tuskin kukaan tummaihoiseksi syntyvä valitsisi vapaaehtoisesti olla siellä, missä elämässä eteenpäin pääseminen on tilastollisesti vaikeampaa vielä vuosikymmeniä rotusyrjinnän lailla kieltämisen jälkeen. Lainsäädännön muutoksesta huolimatta rakenteellinen rasismi vaikuttaa edelleen heidän tulevaisuuteensa ja turvallisuutensa valtavasti. Kieltoa ennen pelkästään orjuutta kesti vuosisatoja.

Edeltävällä vaalikaudella Keskusta sai kuulla sisältä ja ulkoa, miten lipsuimme ainoastaan asianhoitajaksi. Toki työllisyysaste ja kestävyysvaje ovat eittämättä tärkeitä termejä ja ovat keskeisiä teemoja valtiontalouteen, menoihin ja tuloihin liittyen, mutta miten suhtautuu työllisyysasteeseen ja kestävyysvajeeseen Pihtiputaan mummo?

Viimeiset vuosikymmenet ihmisyyden ihannekuva on määrittynyt markkinoilla. Kun jokin määrittyy markkinoilla, se yleensä noteerataan päivittäin – ja ainakin se raportoidaan vähintään kvartaalien tahdissa. Tilaus uudelle ihannekuvalle lähtee liikkeelle viimeistään silloin, kun nykymalliston myyntiluvut ovat kääntyneet hälyttävään laskuun. Ja kun tämä uusi ihmisyyden ihannekuva on saatu maalatuksi, siitä tehdään trendi globaalilla markkinoinnilla, jolla uskotellaan, että tämä muuttaa muuten kaiken.

Tänään 21.5. vietetään ​kansainvälistä esteettömyyspäivää. Se järjestetään vuosittain toukokuun kolmantena torstaina. Esteettömyyspäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta esteettömyydestä. Esteettömyydellä tarkoitetaan sekä fyysistä että sosiaalista esteettömyyttä​.

Poikkeusolot, joita olemme eläneet tämän kevään, pakotti yrityksiä toimiaan toisin, työntekijöitä muuttamaan toimintatapojaan, yhteisöjä ja sukulaisia kokoontumaan yhteen sähköisesti. Ennen kaikkea käyttämään luovasti teknologiaa, ottamaan kiinni virtuaalisen kehityksen ohjaksista ja päihittämään eteen tulleet haasteet.

Energiapoliittinen työryhmä on jakautunut Keskustanuorten neliapilan mukaisesti neljään pienryhmään teemoittain. Visio ja periaatteet -ryhmä keskittyy nimensä mukaisesti kokoamaan ylätason vision eli tavoitetilan, jota kohti Keskustanuorten energiapoliittisilla linjauksilla pyritään. Ryhmän agendalle kuuluvat myös aurinkovoima ja ydinvoima sekä tulevaisuuden teknologiat.

Ylisukupolvisuus on yksi Keskustan periaatteista. Vanhemmat huolehtivat lapsistaan, lapset vanhemmistaan. Nuoret vanhoista ja vanhat nuorista. Näin sen toivoisi olevan, ja tällaiseen tulee pyrkiä.

Perustulokokeiluun osallistuneet kokivat olevansa vähemmän stressaantuneita, vähemmän masentuneita ja enemmän luottavaisia tulevaan. Henkinen pahoinvointi väheni verrokkiryhmään nähden useita prosenttiyksikköjä. Tästä voi jo vetää johtopäätöksiä siitä, miltä koko kansan perustulo näyttäisi.

Koronakriisin aikana olemme nähneet kuinka pandemia on levinnyt, ihmisiä on sairastunut ja kuollut, tehohoitopaikat ovat loppuneet sairaaloista, suojavarusteet ovat loppuneet, on jouduttu ottamaan rajoitteita käyttöön, ihmiset ovat joutuneet olemaan karanteenissa, rajat on suljettu, lentäminen on lopetettu, talous sakkaa, on tullut konkursseja, on menetetty työpaikkoja ja niin edelleen. Ilmastokriisistä aiheutuu varmasti samanlaisia haittoja, mutta paljon muutakin.

Yhdenvertaisuus. Se on yksi Keskustanuorten neljästä arvosta ja myös itselleni aivan keskeinen arvo. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Tänään 22.4. vietetään 50. Maan päivää, jonka tarkoitus on muistuttaa puhtaan elinympäristön tärkeydestä. Keskustanuoret edistää osaltaan maapallon elinkelpoisuuden säilyttämistä tänä vuonna uudella energiapoliittisella ohjelmapaperilla. Ohjelmapaperin työstö on ollut jo hyvän aikaa käynnissä. Työryhmä on kokoontunut nyt kahdesti ja paperin sisällön runko on kasassa.

Koronakriisi toimikoon esimerkkinä siitä, että mitä tapahtuu muualla, voi vaikuttaa myös meillä. Ilmastonmuutos tai pandemia ei kysele valtion rajalla, saako tänne tulla. Yhteinen maapallo ja yhteinen hengitysilma vaatii yhteisvastuullisuutta. Ilman EU:n tai YK:n kaltaisia toimijoita Suomi olisi kovin yksin ja käpertynyt. Riski siihen, että isot vie ja pienet vikisee, kasvaisi aika tavalla.

Koronakriisi on viimeisin koetinkivi, jolla testataan kansainvälistä yhteistyötä ja demokratiaa. Joissakin maissa asiat ovat sujuneet hyvin ja joissakin taas ei. Kriisin aikana ja uudelleen rakentamisen aikana on kuitenkin hyvä pitää mielessä muutama asia.

Hallituksen kehysriihestä kantautui odotetusti satsauksia ja lisäeuroja kohteisiin, joihin koronakriisi on päässyt iskemään. Kärkenä on ihmisten pärjäämisen turvaaminen kaikilla tasoilla. Tämän kärjen tuleekin olla terävä. Kuka tahansa meistä voi menettää kaiken – se velvoittaa meitä yhteiskuntana varmistamaan, ettei ketään jätetä tyhjän päälle.

Miksi keskustalaiset hehkuttavat aina maaseutua, maataloutta ja koko Suomen asuttamista? Yksi iso syy on juuri tällainen poikkeustilanne, jossa ihmisten pitää pysyä erillään samalla täyttäen yhteiskunnan toiminnan edellytykset ja ihmisten tarpeet. Tarvitaanko tosiaan maailman sekoittava pandemia, jotta kaikki ymmärtävät maatalouden ja haja-asutuksen tärkeyden?

”Minulla on itselläni kaikki tarvittava, en tarvitse naapurilta mitään” -ajattelun myötä yhteiskunnasta on tullut yksinäinen. Sulkeudumme omiin kerrostaloyksiöihimme ja katsomme ovisilmästä, ettei naapuri vain ole rappukäytävässä, kun avaamme oven. Sulkeudumme hyvin hoidettujen viheraitojen taakse vilkaistaksemme niiden yli korkeintaan tarkastaaksemme, onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella.

Kieli on ajattelun tärkein väline. Parhaiten ajattelussa toimii kieli, joka on rikasta. Kun puolet sanoista muutetaan vieraalle kielelle, rikastuttaako se kieltä? Suomi on aina ottanut lainasanoja, mutta ihmettelen, mikä tarve meillä on vielä nykypäivänäkin lainata kieleemme sana, joka on jo olemassa? Turha englannin kieli on nyt muodikasta, mutta en ymmärrä miksi.