Yhä useammin kuulee voivottelua, varsinkin poliitikkojen taholta siitä kuinka maamme nuoret “pakenevat” ulkomaille opiskelemaan ja kuinka tämä “aivovuoto” aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle. Sen sijaan että tämä nähtäisiin uhkana, tulisi meidän nähdä tässä suuri potentiaali! Koulutus on kansallinen ylpeytemme, mutta pienenä kansana meidän resurssimme ovat kuitenkin varsin rajalliset. Mahdollisuudet ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat jo lähellä maamme rajoja. …

Suomen poliittisella kentällä kuohuu. Maamme poliittiset johtajat ovat kokoontuneet neuvottelemaan koronan runteleman maan seuraavista askelista ja talouden eteen tehtävistä toimista. Talouskeskustelun käydessä kuumana keskustelusta unohtuu usein yksilön rooli ja vastuu. Se, miten ihmiset omaa talouttaan hoitavat ja miten he laittavat rahaa liikkeelle, vaikuttaa suoraan myös valtiontalouden kokonaiskuvaan. Esimerkiksi työllisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä työstä saatavilla …

Monet yritykset ovat kärsineet taloudellisista vaikeuksista koronapandemian aikana. Haasteita on ollut monilla eri aloilla, mutta varsinkin matkailu- ravintola- ja kulttuuriala ovat räpiköineet todella synkissä vesissä viimeisen vuoden ajan. Valoa yrityksien tunnelin päähän ovat tuoneet erilaiset tukipaketit, joilla hallitus on pystynyt tähän mennessä estämään laajan konkurssiaallon. Tämän lisäksi koronapandemian mahdollisen loppusuoran häämöttäminen luo yrittäjille toivoa, sillä …

Kolmen muskettisoturin tunnuslause ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta (un pour tous, tous pour un)” syntyi Alexandre Dumas vanhemman kynästä kirjallisuuden klassikkotuotoksena vuonna 1844.  Samoihin aikoihin syntyivät taloudenkin klassikot. Aatteiden vuosisadalla 1800-luvulla syntyi pohja nykyäänkin vaikuttaville poliittisille ideologioille.  Ideologia on kokonaisvaltainen näkemys yhteiskunnasta, ja talous on tärkeä osa tätä. Vasemmisto–oikeisto-akseli on ikuinen, sillä akseli antaa …

Luonnonvarojen kulutus maapallolla on kasvanut jo vuosia, ja arvioiden mukaan maailmanlaajuinen materiaalin käyttö jopa yli kaksinkertaistuu vuoteen 2060 mennessä. Vaikka huoli maailman väkiluvun kasvamisesta ja esimerkiksi luonnonvarojen sekä ruoan riittävyydestä on olemassa, niin muuttamalla kulutustottumuksiamme sekä turvautumalla entistä enemmän uusiutuviin luonnonvaroihin voimme turvata ihmiskunnan tulevaisuuden. Jatkuva paremman aineellisen elintason tavoittelu on johtanut tilanteeseen, jossa kaikki …

Pohjoismainen yhteistyö on aihe, josta harvoin puhumme tai ylipäätään kiinnostumme. Pohjoismaalaisuudella ja pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkä ja kompuroiva historia, jolla haasteita riittää tänäkin päivänä. Pandemia on luonut yhteistyöhömme merkittäviä haasteita ja visiot kehittyneemmästä Pohjolasta ovat luhistuneet. Miksi emme uskalla visioida tulevaisuudesta, jossa Pohjoismaiden yhteistyö olisi syvempää esimerkiksi niin koulutuksen, kriisinkestävyyden kuin taloudenkin osalta? Tarvitsemme yhä rohkeampia avauksia Pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta.

Kuntavaalit siirtyivät, mutta ehdin kuitenkin aloittaa useamman vaalikoneen täyttämisen. Vaalikoneissa esitettiin useampi ilmastonmuutokseen liittyvä kysymys, usein hyvin kärjistävästi. Vaalikoneissa kunnissa tehtävä ilmastotyö nähtiin menoja kasvattavana tekijänä; molempia ei voi valita – kestäviä ilmastotekoja ja talouskasvua. Paitsi, että voi, elämä ei ole joko-tai vaan sekä-että.

Kuluvalla viikolla olemme viettäneet rasisminvastaista viikkoa ja tasa-arvon päivää. Olen lukenut puhuttelevia postauksia sosiaalisesta mediasta, koittanut oppia ja oivaltaa. Mieleeni muistui tämä uutinen ja Keskustanuorten aloite yli viiden vuoden takaa – olin itse tuolloin Keskustanuorten liittohallituksen varajäsen. Jo tuolloin minua puhutteli Sakari Topeliuksen kirjoittama ote Maamme -kirjasta vuodelta 1875. Ote kuuluu näin: ”Harvat ovat niin …

Taloudessa Euroopan yhdentyminen on kuin kivinen tie. Jos sitä ajetaan liian lujaa, mennään rytisten ojaan ja pysähdyttäessä jäädään jumiin. Nykyajan talous on kuin metsäpalo, joka pakottaa liikkumaan ja polttaa ne, jotka jäävät tuleen makaamaan. Eurooppalaisilla on vaan tapana jäädä vähintäänkin istumaan aina, kun siihen on varaa ja siksi tuli polttaa aika-ajoin hännän alla. Kriisin uhatessa on sitten pakko vastahakoisesti tehdä järkeviä ratkaisuja, kun puolen miljardin asukkaan sirkukseen ei ole enää varaa.

Osallistuin tänään nuorten kuntavaaligallupin julkistustilaisuuteen. Jos kuntavaalit järjestettäisiin nyt, luottaisi nuorista Keskustaan noin 9 %. Kun puolueen kannatus huitelee tällä hetkellä 10 prosentin luokassa, pidän nuorisokannatuksen tulosta kelvollisena.

Koronapandemian tuomat rajoitukset ovat tehneet etäilystä uuden normaalin. Nyt korkeakouluopiskelijoiden ahdinko pakotetun etäopiskelun vuoksi puhututtaa. Haluan nostaa esille etäopiskelun myönteiset vaikutukset. Etäyhteyksien yleistyminen on askel yhdenvertaisempaan ja esteettömämpään opiskelijan arkeen.

Me kaikki tiedämme, että lapselle tai nuorelle – tässä blogissa pienelle ihmiselle – mielekäs harrastaminen voi olla melkein elämää suurempi asia. Sen parissa viettää hyvillä mielin jopa tunteja päivittäin, oppii vähintäänkin oppimaan ja parhaassa tapauksessa saa elämän mittaisia ystävyyksiä ja jopa ammatin. Kaiken kaikkiaan harrastuksissa piilee jonkin tasoinen toive inhimillisen kehityksen mahdollistumisesta, vaikkei sitä ehkä osaisi sanoittaa niin.

Lähtisitkö mukaan ehdokasmatkalle? Matkalle, jonka lupaan antavan sinulle enemmän kuin se ottaa. Matkalle, joka on yhteiskunnallisesti merkittävä. Ja matkalle, joka voi yllättää sinut postitiivisesti. Sinun ääntäsi ja mielipidettäsi kaivataan kuntasi päätöksenteossa!

Ajattelen niin, että utelias mieli ajaa eteenpäin. Kykyä ja halua oppia uutta ja ymmärtää, olla utelias erilaisten asioiden ja ilmiöiden edessä. Sellaista tarvitaan politiikassa, koska yhteiskunnallisen muutoksen tekeminen vaatii aina kiinnostusta kehittää ja kokeilla uutta.

Keskustanuorten mielestä kiertotaloudessa piilee suuri mahdollisuus. Kiertotaloutta voidaan edistää kunnissa ja kaupungeissa kestävillä julkisilla hankinnoilla, fiksulla omistajapolitiikalla sekä aktivoimalla ja tukemalla alueen yrityksiä ja yhteisöjä kiertotaloustyöhön.

Puu on huikea uusiutuva luonnonvara. Sen avulla kykenemme tuottamaan hyödykkeitä kasvavaan kysyntään ja korvaamaan fossiilisia päästöjä lisääviä tuotteita.

Yhdysvaltojen demokratian tila on syöksynyt alaspäin monia vuosia kaikissa demokratian mittareissa ja järjestelmä näyttäytyy kaoottisena. Vastakkainasettelu ja kärjistyminen kahteen eri puolueeseen syövyttävät entisestään uskoa muutoksesta.

Ainoa pelastuksemme lepää yrityksissä. Kuntien on nyt ruvettava tekemään kaikkensa houkutellaakseen yrityksiä investoimaan kotikuntaansa. Pidetään huolta, että yrityksillä on kaikki ne palvelut mitä tarvitsevat toimiakseen.

Valosaaste on keinovaloa, josta aiheutuu haittaa ekosysteemeille tai ihmisten terveydelle tai viihtyvyydelle. Melusaaste on taas esimerkiksi tieliikennemelua tai ympäristömelua, joka aiheuttaa myös edellä mainittuja haittoja terveyteen ja viihtyvyyteen. Valo- ja melusaasteet ovat erityisesti isoissa kaupungeissa havaittu ongelma. Keskustanuorten mielestä kunnissa ja kaupungeissa on vähennettävä̈ valo- ja melusaastetta kaavoituksella, tiesuunnittelussa, omissa kiinteistöissään ja muissa hankkeissa. Suomessa …

Jokainen perhe ja perhetilanne on ainutkertainen. Meillä on perheitä, joissa voidaan hyvin, mutta yhtälailla meillä on perheitä, joissa tarvitaan tukea. Avun pyytämiseen tuntuu liittyvän stigma epäonnistumisesta.

Vaatimuksena etätyömatkailulle pätee kolmen V-kirjaimen sääntö. Vikkelät, varmat ja vaarattomat yhteydet ympäri Suomen!

Kaupungistuminen sekä elinympäristön ja elinkeinojen muuttuminen on vaikuttanut ihmisten luontosuhteen muodostumiseen. Metsä ei enää löydykään jokaisen meidän takapihalta ja elinkeino se on yhä harvemmalle. Luonto on voinut muuttua tutusta asiasta vieraaksi. Siksi luontosuhteen muodostumista tulee tukea myös poliittisin toimin.

Liikenneyhteydet tuleekin jatkossa suunnitella siten, että jokainen koululainen saa kulkea koulumatkansa turvallisesti asuinpaikastaan sekä kulkuvälineestä riippumatta.

Ei riitä, että kiusaamisesta tai kouluväkivallasta puhutaan. Tarvitaan myös konkreettisia tekoja.

Sanon tämän painokkaasti – kuntien pakkoliitokset ovat ehdottoman viimesijainen ratkaisu, eikä niihin saa painostaa. Keskustanuoret näkevät rikkautena Suomen moninaiset ja elinvoimaiset kunnat. Osa meistä muistelelee vieläkin kauhulla kymmenisen vuotta sitten kokoomuksen masinoimaa suurkuntahanketta, joka ei onneksi toteutunut. Sekä kunnat että Keskusta oppositiossa vastustivat hanketta terävästi. Lopulta kokoomus joutui taipumaan hallituksessa ja pakkoliitoksia ei syntynyt. Miltä …

Keskustanuoret haluavat näissä kuntavaaleissa korjata nuorisovaltuustoihin liittyviä haasteita. Haluamme jokaiseen kuntaan oman nuorisovaltuuston, jonka toimintaedellytykset turvataan mm. riittävillä resursseilla ja juurruttamalla nuorisovaltuustotoimintaa kunnan rutiineihin.

Jokainen ihminen tarvitsee harrastuksen, tai useampia. Harrastuksen ei tarvitse olla suuresti aikaa vievä, tai fyysisesti rasittavaa, mutta sen pitää olla harrastajalle mieleistä. Keskustanuoret vaatii, että kunnat tukevat maksutonta harrastamista myös jatkossa. Silloin kun mielekäs vapaa-ajan käyttö on mahdollista fyysisesti ja taloudellisesti, on riski syrjäytymiselle ja eriarvoisuuden kasvamiselle pienempi Tulen itse perheestä jossa rahaa ei ollut …

Kunnissa on tällä hetkellä meneillään vuosittainen talousarvion valmistelu. Työ on useassa kunnassa vielä kesken, mutta ensi vuoden kunnallisveroprosentit on jo päätetty ja Kuntaliitto on tehnyt niiden pohjalta koosteen. Raportti kertoo, kuinka kunnallisveroprosentti jatkaa jo vuosikymmenten trendiä, jossa kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti kasvaa, ensi vuonna se on jo yli 20 %. Veroprosentti nousee yhteensä 39 kunnassa ja …

Mielenterveydestä puhuminen on ollut tabu maailmassa jo pitkään. Maailma on muuttunut ja tämän päivän yhteiskunnan tulee tukea kansalaisiaan eikä kääntää niille selkäänsä. Eri tutkimuksten mukaan noin 20-25% nuorista kärsii jonkin asteisista mielenterveyden häiriöistä. Pahimmillaan ongelmat voivat johtaa rikollisuuteen sekä itsetuhoisuuteen.

Kevään 2017 kuntavaalien alla ja aikaan Keskustanuoret piti ääntä maksuttoman ehkäisyn puolesta. Jo tuolloin linjasimme kuntavaaliteeseissämme, että maksutonta ehkäisyä tulisi tarjota kaikissa Suomen kunnissa alle 25-vuotiaille nuorille. Näin liki neljä vuotta myöhemmin voimme todeta, että maksuton ehkäisy nuorille kannattaa. Kokemusta maksuttoman ehkäisyn käyttöönotosta löytyy useasta kunnasta ja kaupungista ja tulokset ovat positiivisia. Rauma on nostettu …

Taas lähenee hetki, jolloin on mahdollisuus valita keskuudestamme henkilöt, jotka päättävät arkemme asioista seuraavan neljän vuoden ajan. Tarkoitan tietysti kuntavaaleja, jotka pidetään keväällä 2021. Kunnissa päätetään meidän jokaisen arkeen vaikuttavista asioita – kouluista, terveydenhuollosta, harrastusmahdollisuuksista ja julkisesta liikenteestä. Siksi on huolestuttavaa, että viime kuntavaaleissa alle 60 % äänioikeutetuista äänesti.  Matalasta äänestysprosentista huolimatta kuntavaaleissa äänestämistä pidetään …

Ilmastonmuutoksen hillintä tarvitsee toimia. Fossiilisista ja muista paljon päästöjä aiheuttavista polttoaineista on päästävä eroon. Yhtenä toimena Keskustanuoret ajaa turpeen energiakäytön lopettamista vuoteen 2030 mennessä. Tiukat vaatimukset tarvitsevat tuekseen selkeät suuntaviivat ja toimet, joiden avulla muutos on sekä mahdollista että oikeudenmukaista toteuttaa. Tässä kirjoituksessa esittelen lyhyesti mutta kattavasti eri vaihtoehtoja energiakäytön korvaamiseen sekä joitain toimia katoavien …

Keskustanuorten mielestä jokaisen kunnan on kannettava vastuuta kotimaisesta ruoantuotannosta. Keskustanuorten tavoite on, että kunnissa käytetään vain kotimaista lihaa ja kalaa sekä mahdollisimman paljon lähiruokaa sesongin mukaan. Turvallisen ruoan merkitys on korostunut erityisesti korona-aikana, jolloin kotimaisen helposti jäljitettävän ruoan arvostus on korostunut. Miksi siis ottaisimme terveysriskejä ja suosisimme esimerkiksi ulkomaalaista lihaa vain hintaa tuijottaen? Kunnilla on …

EU:n on ryhdistäydyttävä taisteluun sen puolesta, että siitä tulee maailman vaikuttavin yhteistyöverkosto. Aasia on viime vuosina järisyttänyt demokraattisen markkinatalouden perusedellytyksiä, kun Kiina on luonut itsensä tyhjästä maailman vaikutusvaltaisimmaksi maaksi. Vaikutusvaltaan, joka ei rajoitu ainoastaan kansallisiin rajoihin, vaan elää keskuudessamme myös Euroopassa. Kehityssuunta, johon olemme suuntaamassa, on huolestuttava. On aika tarttua vaikutusvallan valtikkaan ja näyttää maailmalle …

Nykyaikana ihmiset, ja varsinkin nuoret liikkuvat eri paikkakuntien välillä yhä tiheämmin. Itse työskentelen Helsingissä, vietän suurimman osan ajastani Vantaalla, mutta kotikuntani on selvästi Kokkola. Perhettäni asuu Porissa ja Siikaisissa, sekä sukulaisiani ties missä ympäri Suomen jadadas hieman ympäri maapallon. Olen myös asunut monta vuotta elämästäni Tampereella, Kankaanpäässä ja tietysti Kokkolassa. Koen siis oloni kotoisaksi hyvin monella paikkakunnalla, miksi siis minun pitäisi keskittää kaikki yhdelle paikkakunnalle?

Kun juttelen isovanhempieni tai ikääntyneiden tuttavieni kanssa, nousee eräs aihe toistuvasti esille: Kuka meitä sitten hoitaa, kun emme itse enää pysty itsestämme huolehtimaan? Ja emmehän me vaan joudu mihinkään laitokseen?

Euroopan unioni ei voi enää ummistaa silmiä tältä kehityssuunnalta, josta olemme jäämässä pahasti jälkeen.

Olen syntynyt kuhmolaiseksi vuonna 1996. Satun olemaan sitä sukupolvea, joka on nähnyt koululaisena, kuinka lukuisia kouluja on laitettu kiinni ja yöjuna lakkasi kulkemasta (2006). Vähän vanhempana, kun alkoi ympäristöstään ymmärtää ja tulevaisuuttaan miettiä, lakkautettiin pieni ja sisukas Kajaanin OKL (päätös 2010, siirtymäaika 2013), kuntatalous alkoi sakata enemmän ja vähemmän muuttotappioissa ja uutta toivoa tuottanut Talvivaarakin äityi valtavaksi …

Liian usein kuulee suomalaisten jupisevan EU-järjestelmän monimutkaisuutta ja manaavan koko instituution vähintään politbyrooksi. Toisaalta ollaan myös tyytymättömiä Brysselin byrokratiaviidakon päätöksenteon hitauteen. Viime eurovaalien äänestysprosentti oli Suomessa reilu 40 ja koko EU:ssa hikiset 50. Esimerkiksi Belgiassa vastaava luku oli 88. Kansalaisten kiinnostuksessa vaikuttaa EU-politiikkaan on siis merkittäviä jäsenmaakohtaisia eroja. EU-politiikka on oma maailmansa siinä missä kunnan, …