Piirien uutiset

Opiskelijaruoan tarkoitus on tarjota terveellinen ja ravitseva ateria opiskelijoille. Toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijaruokailuiden järjestämisen käytännöt ovat kuitenkin erittäin kirjavia. Ruoan hinnan noustessa ruoka-annosten kokoa on alettu yhä useammin rajoittamaan. Opiskelijat ovat ruokailutottumuksiltaan ja energiankulutukseltaan erittäin moninainen joukko, jonka ruokailun ahtaminen samaan ruoka-rajoitukseen on väärin. Esimerkiksi aktiivisesti urheilevalla nuorella energiantarve voi olla merkittävästi keskimääräistä nuorta …

Ensikertalaiskiintiön myötä alan vaihtaminen on paljon vaikeampaa kuin ennen. Olisi siis oikeus ja kohtuus, että avoimet korkeakouluopinnot oikeuttaisivat opintotukeen ja opiskelijakorttiin, mikäli opintopisterajat täyttyisivät. Riittävä tahti olisi viisi (5) opintopistettä tukikuukautta kohti. Nämä tukikuukaudet toki vähennettäisiin kokonaistukimäärästä. Helsingin Keskustanuoret vaativat aktiivisia toimia muutoksen edistämiseksi. Lisätietoa: helsinki@keskustanuoret.fi tai uusimaa@keskustanuoret.fi

Asumistuen kuntaryhmiin on ryhmitelty eri kunnat niiden asumiskustannusten mukaan siten, että korkeammat asumiskustannukset voidaan ottaa huomioon asumistukea myönnettäessä. Petteri Orpon hallitus on poistamassa Helsingiltä oman korotetun asumistuen kuntaryhmän ja yhdistämässä sen muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa samaan kuntaryhmään, vaikka asumiskustannukset Helsingissä ovat selvästi muuta pääkaupunkiseutua korkeammat.  Hyvä asuntopolitiikka edellyttää sitä, että eri tuloluokkia edustavat asukkaat eivät …

Suomen syntyvyys on ollut jo pitkään laskussa, ja hedelmällisyysluku oli viime vuonna pienin koko mittaushistorian aikana: 1,32. Samaan aikaan suomalaiset toivovat saavansa perhebarometrin mukaan keskimäärin kaksi lasta elämänsä aikana. Syntyvyyspolitiikassa onkin tarkasteltava syitä siihen, miksi suomalaiset eivät pääse toivomaansa lapsilukuun. Samaan aikaan Suomessa opiskelijoiden velkaantuminen on kasvanut merkittävästi, ja opintolainojen korot ovat kasvaneet huomattavasti. Keskimääräisellä …

Suomen syntyvyys on ollut jo pitkään laskussa, ja hedelmällisyysluku oli viime vuonna pienin koko mittaushistorian aikana: 1,32. Samaan aikaan suomalaiset toivovat saavansa perhebarometrin mukaan keskimäärin kaksi lasta elämänsä aikana. Syntyvyyspolitiikassa onkin tarkasteltava syitä siihen, miksi suomalaiset eivät pääse toivomaansa lapsilukuun. Yhdeksi syntyvyyden laskun syistä on tunnistettu se, että lasten hankinta on myöhentynyt. Ensisynnyttäjän keski-ikä on …

Lievää työuupumusta potee jopa 25% suomalaisista, ja vakavaa 10%. Kela pitää työuupumusta lähtökohtaisesti työpaikalla hoidettavana ongelmana ja työuupumus-diagnoosi ei tämän vuoksi oikeuta Kelan sairauspäivärahaan. Monet työnantajat vetoavat Kelan linjaan, eivätkä välttämättä maksa uupuneelle palkkaa poissaolon ajalta, mikä nostaa kynnystä hoitaa uupumusta tarvittavissa määrin. Sairausloman aikaisen toimeentulon turvaamiseksi työuupumus luokitellaan usein muilla diagnooseilla esimerkiksi mielenterveysongelmiksi tai …

Vammaiset tarvitsevat lakien toteuttamista puolustamaan vammaisasiavaltuutetun, joka on perehtynyt heidän asioihinsa ja puolustaa vammaisten asemaa yhteiskunnassa ja valvoo, että lainmukaiset oikeudet toteutuvat. Kaikesta itse huolehtiminen on raskasta ja aikaa vievää. Kaikilla vammaisilla/vammautuneilla ei voimavarat tähän riitä. Suomessa on useita muita asiavaltuutettuja olemassa, ei kuitenkaan yhtä tahoa, joka puolustaisi vammaisten oikeuksia ja lakien toteuttamista ilman syrjintää. …

Pisa-tulokset ovat romahtaneet ja suomalainen opetusjärjestelmä on kriisissä. Opetussuunnitelmaa on muutettu liian tiuhaan tahtiin ja opettajat ovat tyytymättömiä tähän. Erityisesti vaatimus inkluusiosta, siten että erityisluokkia karsitaan ja kaikki laitetaan samalle luokalle, on haitallista, jos resursseja ei lisätä. Tarvitaan tukea luokkiin sekä erityisjärjestelyjä niitä tarvitseville. Inkluusio ei voi olla säästökeino. Opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä …

Keskustanuoret on monimuotoinen järjestö, jonka jäsenistöön kuuluu paljon eri ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä, joiden tarpeet järjestölle ja sen toteuttamalle toiminnalle ovat erilaisia. Helsingin ja Uudenmaan Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret toteuttavat säännöllisesti kahden vuoden välein jäsenkyselyn kartoittamaan jäsenten tarpeita mm. politiikan, tapahtumien ja viestinnän suhteen. Jäsenkysely antaa laajemman kuvan järjestön jäsenten toiveista liitolle, ja auttaa …

Nykyisessä järjestelmässä henkilötunnuksen muodostumiseen vaikuttavat henkilön syntymäaika, sukupuoli sekä se järjestys, jossa sama päivänä syntyneiksi merkityt henkilöt rekisteröidään väestötietojärjestelmään. Helsingin ja Uudenmaan Keskustanuoret esittävät aloitteessaan mallia, jossa jatkossa henkilötunnukseen ei vaikuttaisi enää henkilön oletettu sukupuoli. Aloitteen tekijät kokevat, että sukupuoli ei ole relevantti sosiaaliturvatunnuksessa. Jatkossa oletettua sukupuolta ei huomioitaisiin sosiaaliturvatunnuksia luotaessa. Lisätietoa: helsinki@keskustanuoret.fi tai uusimaa@keskustanuoret.fi

Keskustanuorten liitto on pitkään tarjonnut piireille mahdollisuutta palkata toiminnanjohtaja ostopalvelusopimuksella, jossa liitto huolehtii toiminnanjohtajan palkkaukseen liittyvistä juridisista työnantajavastuista ja -velvoitteista, ja piiri ostaa toiminnanjohtajapalvelun liitolta ostopalveluna. Aiemmin liiton kautta palkattuja toiminnanjohtajia oli useita, ja osa heistä työskenteli myös osa-aikaisina. Liitto on kuitenkin sittemmin luopunut osa-aikaisten (alle 30h/vko) toiminnanjohtajien palkkaamisesta, ja nykyisin liiton alaisena työskentelee vain …