Keskusta elää kentästään ja läpi maan ulottuvasta verkostostaan – vahvemmin kuin yksikään muu puolue tässä maassa. Ihmisten käyttäytymiseen liittyviä trendejä emme kuitenkaan voi välttää, joskin voimme valita parhaan mahdollisen tavan reagoida muutoksiin. Etenkin nuorten ikäluokkien käyttäytymisessä on havaittavissa selkeä muutos aiempaan, kun osallistuminen poliittisiin tai sitoutumattomiin järjestöihin laahaa merkittävästi alhaisemmissa lukemissa. Murros on ajanut poliittiset …

Suomen translaki polkee törkeästi transsukupuolisten oikeuksia. He kohtaavat syrjintää yhteiskunnan rakenteissa, byrokratiassa, terveydenhuollossa, kouluissa, työpaikoilla. Lista on pitkä ja tilanne kestämätön. Sosiaalisessa mediassa transihmisten oikeuksista puhuttaessa vastaan tulee väistämättä “sukupuolia on vain kaksi” ja “sukupuolta ei voi valita tai vaihtaa kommentteja”. Kapeakatseisuus ja vanhoillisuus elää vieläkin suomalaisessa yhteiskunnassa.  

Keskustanuoret on laaja joukko eri ikäisiä, eri taustoista tulevia nuoria. Jäsenistöstämme löytyy seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia. Samoin löytyy enemmistön edustajia. Meidän toiminnassamme kaikki ovat samalla viivalla. Ketään ei nosteta ylös tai paineta alas. Keskustanuorissa ei ole väliä oletko mies, nainen tai muun sukupuolinen. Miksi joillekin toisen ihmisen sukupuolella on väliä?

Keskustanuorten jäsen Saska Salo on kantanut nykyistä nimeään seitsemän vuotta ja juridisesti hän on ollut mies viisi vuotta. Lapsena hän halusi viikset, 19-vuotiaana hän haaveili, että uskaltaa kulkea uimarannalla paidatta ja nykyisin hän unelmoi saavansa lapsen. Blogissaan Saska pohtii miltä olo voisikaan tuntua, kun itsensä kaltaiselle ihmiselle taataan viimein perusoikeudet, kuten lisääntyminen.

Keskustanuorten jäsen, 17-vuotias Elia on transpoika, jonka sukupuolta kyseenalaistetaan yhtenään. Keskustanuortenkin linjan mukaan Elia toivoisi translakiin muutoksen, jotta juridinen sukupuoli olisi yli 15-vuotiaille ilmoitusasia, ja alle 15-vuotiaat pystyisivät tekemään ilmoituksen vanhempien luvalla. Translakia tulee päivittää Oikeus olla-kansalaisaloitteen mukaan transhenkilöiden hyvinvoinnin ja oikeuksien parantamiseksi.

Historiallista aikaa, Venäjä tökkäsi meidät kohti Natoa. Tuskin oli tavoitteena, mutta näin kävi ja onneksi menemme sinne selkeällä enemmistöllä. Suurin osa kansasta, lähes kaikki kansanedustajat ja presidentti puoltavat puolustusliittoon menemistä.

Faktat on kyettävä myöntämään: kriisien värittämä aika ahdistaa monia ja yhteiskunta vaatii aivan liikaa monilta meistä. On muutoksen aika. Ennen kaikkea työ palvelee ihmistä, mutta talkoille on myös taloudellinen kannustin. OECD:n arvioima 11 miljardin hintalappu mielenterveydelle pakottaa kohti muutosta. Tällä hetkellä voidaan sanoa suoraan, että Suomessa ei voida hyvin. Mielenterveysongelmat muodostavat yli 50 % osuuden kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. Apua ja hoitoa edellyttäviä ongelmia kohtaa enemmän kuin joka kolmas korkeakouluopiskelija.

Miltei pääni puhki olen minäkin pohtinut Ukrainan tilannetta ja kaikkea siihen liittyvää. Tilanne on yhä varsin arvaamaton ja moniulotteinen, mutta toivo on vahvasti läsnä. Tiedän, että rauha tulee. Toivon, että pikimmiten. Neuvostoliitto hajosi 1991 osaltaan Gorbatšovin harjoittaman politiikan myötä ja nykyinen Venäjän federaatio sai ensimmäiseksi presidentikseen Boris Jeltsinin. Elettiin toivon aikakautta, jolloin Venäjän länsimaistuminen ja …

Perustulo on ollut Keskustanuorten vastaus sosiaaliturvajärjestelmän parantamiseksi jo kauan. Nykyisellään sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen tukiviidakko, joka on raskas yksilölle ja yhteiskunnalle. On siis selvää, että tarvitaan selkeämpi malli.

Suomi maksaa kehitysapua tällä hetkellä suoraan ja järjestöjen kautta yli miljardin joka vuosi. Kehitysapu menee lukuisille järjestöille moniin eri maihin. Kehitysavun vaikuttavuuden mittaaminen ja todentaminen on hankalaa. Toisaalta on myös hankalaa määrittää, kuinka paljon apua meidän tulisi antaa. Mikä on oikea määrä?

Syksyllä 2021 tämän kevään kehysriiheen luotiin suuria paineita ja odotuksia. Hallituspuolueet avasivat tavoitteitaan medialle ja ainakin ulkopuolelle keskustelu näytti riitaisalta. Etukäteen uumoiltiin jopa hallituksen kaatuvan tähän kehysriiheen, mutta toisin kävi. Onneksi. 

Finanssikriisi, ilmasto- ja mielenterveyskriisi, kerran sukupolvessa tapahtuva pandemia ja nyt myös sota Euroopan ovella.

Suomalainen ruokakeskustelu on kärjistynyttä ja väsynyttä. Kenelläkään ei tunnu olevan selkeää suuntaa siitä, mihin kansalliset ruokailutottumuksemme ovat menossa, vaikka suunta on selkeä – kasvisruoan lisääntyminen.

”Kylmäpäisyys” on tämän kuukauden sana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui 3. maaliskuuta 2022 turvallisuusympäristömme Euroopassa olevan nyt nopeassa ja rajussa muutoksessa. Samalla presidentti Niinistö kehotti suomalaisia, ”pitämään pään kylmänä”. Tämä ”kylmäpäisyys” tarkoittaa erityisesti sitä, että paniikkiin ei ole syytä ja arkijärki täytyy pyrkiä pitämään läsnä joka hetkessä.

Korkeakouluni ylioppilaslehdessä julkaistiin “Hädin tuskin pinnalla” niminen, herättelevä ja pysäyttävä kirjoitus muutama viikko taaksepäin. Kirjoituksessa käsiteltiin pitkään vaiettua aihetta, nimittäin järjestötoimijoiden uupumista. Olen iloinen siitä, että keskusteluilmapiiri on jaksamisen teeman ympärillä avautunut. Moni rohkea opiskelija tai työssäkäyvä on kertonut avoimesti kamppailustaan jaksamisen kanssa ja vienyt omalta osaltaan keskustelukulttuuria ja asennemuutosta eteenpäin. Järjestötoimijoiden jaksaminen on kuitenkin aihe, josta ei puhuta. 

Viime päivinä olen seurannut huolestuneena Putinin hyökkäyssodan seurannaisvaikutuksia. Lännen poikkeuksellisen kovat talouspakotteet ja yritysten vetäytyminen Venäjältä ovat olleet tarvittava voimannäyttö. Muutos lähtee usein sisältä ja Venäjän eristäminen ja taloudelliset voimakeinot palvelevat varmasti tätä tavoitetta.

Keskustanuoret tuomitsee Putinin hyökkäyssodan ja sotarikokset yksiselitteisesti, sekä tukee kansainvälistä yhteisöä pakotteiden asettamisessa. Samalla kannamme kasvavaa huolta yleistyvästä venäläisvihasta.

Aluksi on todettava, että nykyisen hallituksen tekemät korotukset opintorahan tulorajoihin tälle ja ensi vuodelle ovat positiivinen asia korkeakouluopiskelijoiden taloudelliselle hyvinvoinnille. Opiskelijalla on mahdollisuus ansaita noin 25 % vuodessa enemmän kuin viime vuonna ja ensi vuonna tulorajat nousevat nykyistä enemmän.

Ukrainan sota on oikeutetusti kaikenlaisen viestinnän ja keskusteluiden keskiössä. Suomalaiset ovat aktivoituneet keskustelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä aiheista. Erityisesti Nato- jäsenyyden ympärillä on käyty kiihkeää keskustelua. Mekin olemme osaltamme osallistuneet keskusteluun. 

Eduskuntavaalit kolkuttelevat jo ovella, ja huomasinkin, että meidän Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelmatyöryhmän (huh mikä sana) haku on käynnissä! Olen itse osallistunut kahteen työryhmään, ja vaikka silloin aluksi ei ole tajunnut kunnolla mihin tuli lähdettyä, niin jälkikäteen ajateltuna työryhmät ovat antaneet paljon. Tarkemmin mietittynä työryhmätyöskentelyssä yhdistyy kaikki syyt, miksi olen lähtenyt mukaan keskustanuoriin: vaikuttaminen, oppiminen ja ihmisiin tutustuminen. Tuon oppimisen haluan erityisesti nostaa esille, sillä koen sen olevan työryhmätyöskentelyn paras anti, kun tulee otettua selvää asioista ja keskusteltua niistä muiden kanssa. Nyt meidän energia- ja digipoliittisissa työryhmissä koostamat ajatukset ja linjaukset on kirjattu Keskustanuorten virallisiksi kannoiksi, joten vaikuttamistakin ollaan tehty.

Tänään vietetään kansalaisjärjestöjen maailmanpäivää (World NGO Day). Suomessa kansalaisjärjestöjä on yhteensä noin 120 000. Kansalaisjärjestöjä on monenlaisia ja niiden kautta ihmisten on helpompi päästä vaikuttamaan itselleen tärkeisiin kysymyksiin. Kansalaisjärjestön toiminta voi koskettaa esimerkiksi niin sosiaalisen kestävyyden kysymyksiä kuin kulttuurin ja vapaa-ajan mahdollisuuksien edistämistäkin. Skaala on varsin laaja, mutta yhteistä niille on se, että ne edistävät ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. Vahva kansalaisyhteiskunta onkin edellytys demokratian sekä yhteiskuntarauhan toteutumiselle.

Pitkään jatkunut Venäjän lietsoma tulenarka tilanne Ukrainan ja Venäjän rajalla syttyi eilen täysiin liekkeihin Venäjän tehdessä sen, mitä eniten pelättiin. Venäjän raukkamaisen hyökkäyksen seurauksena voi jo todeta, että Eurooppa ei ole enää ennallaan. Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin vähäinenkin arvostus katosi maailmalla kuin toisinajattelija Siperiaan, ilman toivoakaan paluusta. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, hyökkäys on tuomittu laajasti ja päivänpoliittiset erimielisyydet ovat jääneet sivuun.

Suomalainen puolustuspoliittinen keskustelu käy taas kuumempana kuin koskaan. Viimeaikaiset itänaapurimme sotilaalliset toimet Ukrainassa huolestuttavat. Useilla meistä on edelleen muistissa se kuinka Venäjä miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014. Miehitys on jatkunut nyt jo 8 vuotta. Tänä maanantaina Venäjän presidentti allekirjoitti Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyttä tunnustavat määräykset ja on lähettänyt alueelle sotilaita.

Tämän viikon maanantaina vietettiin ystävänpäivää. Sain lukea hymy huulilla ihmisten kirjoituksia ja postauksia ystävyydestä, sekä sen tärkeydestä. Pidän suomalaisesta ystävänpäivästä, sillä nimensä mukaan päivässä korostuu ystävyys eikä vain romanttiset ihmissuhteet.

Maanantaina heräsin aamulla ja kumppanini oli ostanut ruusukimpun. Iltapäivällä ostin hänelle sydämen muotoisen munkin kahvilasta, se tuntui hyvältä.

Tänään pysähdyin miettimään ystävänpäivän merkitystä kulutusyhteiskunnassamme kaiken kerskakulutuksen ja markkinatalouden ympärillä.

Suomessa on lähtökohtaisesti asiat hyvin. Tasa-arvo toteutuu monessa yhteydessä. Paikka, jossa se ei toteudu on armeija. Usein pohditaan, miksi vain miehet pakotetaan armeijaan. Sitä on hyvä pohtia. Toisaalta outoa on myös, kuinka hankalaksi naisten hakeminen vapaaehtoiseen asepalvelukseen on tehty ja miten naisia kohdellaan palveluksen aikana. Ensin saa täytellä useita A¤ papereita, jonka jälkeen pääsee omakustanteisesti lääkärintarkastukseen, se mikä miehillä toteutetaan yleensä oppilaitoksen yhteydessä.

Suomen puolustus on huippuluokkaa, mutta sukupuolittunut toiminta on aikansa elänyttä. Yhä useampi nainen suorittaa vapaaehtoisesti asepalveluksen, ja tulokset ovat olleet hyviä.

Urheilun ja politiikan suhde puhututtaa ja jälleen olemme argumentin “ei sotketa urheilua politiikalla” – äärellä. Urheilu korkeimmalla tasolla ei ole vuosikymmeniin ollut politiikasta vapaa vyöhyke – jos olisi, emme kai näkisi pestiä urheiluliiton puheenjohtajana liikkuna presidenttipelissä? Tilanne ei myöskään eroa harrastekentillä, jossa muutama vuosikymmen takaperin pohdittiin tiuhaan, liikkuuko lapsi SUL:n vai TUL:n seuran väreissä. En …

Aluevaaleissa valitaan edustajat päättämään sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoiminnan järjestämisestä. Ne ovat asioita, jotka näkyvät ihmisten arjessa vahvasti, mutta äänestysprosentti näyttää vielä alhaiselta. Asiaan on saatava sunnuntaina muutos!  Näissä vaaleissa kannustan teitä jokaista äänestämään nuorta keskustan ehdokasta. Keskustanuoret edustavat päätöksenteossa rakentavaa yhteistyötä, lähipalveluiden puolustamista ja suoraselkäistä politiikkaa. Nuorkeskustaa tarvitaan tekemään vaativia päätöksiä hyvinvointialueidemme …

Olen kuluneen syksyn aikana kuunnellut suurella mielenkiinnolla Radio Helsingin tuottamaa uutta viikoittaista radio-ohjelmaa ”Kuka varastaa ja keneltä?”. Ohjelma keskittyy pääasiassa romanimusiikkiin, mutta paljolti myös romanikulttuuria koskeviin kysymyksiin. Yhteiskunnallisesti sekä kulttuurillisesti esiin nostetaan muun muassa tämän päivän ongelmakohtia aiheeseen liittyen. Ensimmäiset romanit saapuivat Suomeen jo 1500-luvulla. Tästä huolimatta yhteiskuntamme rakenteisiin pesiintyneistä ennakkoluuloisista asenteista ja jopa rasismista …

Tänään on mainio päivä ostaa kaikkea mukavaa: joululahjoja toisille ja itselle, uusia vaatteita, kamppeita harrastuksiin, heräteostoksia. Kun kävelee kaupan käytävää, huomaa tarvitsevansa kaikenlaista. Hiustenkuivain, akkuporakone, lakanat, kuulokkeet… Tänään palaa rahaa, mutta ei se haittaa, kun kampe on halpaa! Vai onko sittenkään? Yle uutisoi eilen, 25.11., että moni kauppa nostaa hintoja ennen alennuksen julkaisemista. Se on …

Tämän viikon tiistaina 21.9. vietettiin kansainvälistä rauhanpäivää rauhan vahvistamiseksi maailman kansojen sisällä sekä niiden välillä. Molempien maailmansotien jälkeen on sodassa aiheutuvien kuolemien määrä laskenut, kuten myös murhat ja tapot monin paikoin ympäri maailmaa. Kuitenkin niin jengiväkivalta, huumekartellien väkivalta kuin valtioidenkin kohdistama väkivalta kansalaisiin on määrällisesti lisääntynyt. Töitä on siis vielä runsaasti jäljellä. Viime aikoina suurta …

Tänään keskiviikkona 15.9. vietämme kansainvälistä demokratiapäivää. Mitä se demokratia sitten oikein sisältää – tai mitä sen pitäisi sisältää? Demokratian keskiössä ovat ehdottomasti jokaisen tasa-arvoiset mahdollisuudet vaikuttaa ja kehittää itseään sekä yhteiskuntaa. Siis oikeus osallistua ja myöskin mahdollisuus osallistua. Tämä ei ole aina itsestäänselvyys.  Suomea on pidetty pitkään demokratian mallimaana. Pyydän silti jokaista pohtimaan demokratian ja …

Keskustanuorten talouspoliittinen ohjelmatyöryhmä on saanut työnsä päätökseen. Alkuvuonna käynnistynyttä matkaa on kuljettu kultaista keskitietä tavoitteena ihmiselle hyvä talouspolitiikka. Kultainen keskitie on se paras ja ensimmäinen tie, eikä sivupoluille ole tarpeen poiketa. Lopullisen päätöksen liiton tulevasta talouspoliittisesta ohjelmasta tekee Keskustanuorten lokakuun lopulla kokoontuva liittokokous. Talouspoliittinen työryhmä toivoo, että vaikka henkilövalinnat esimerkiksi puheenjohtajan vaihtuessa kutkuttavat, myös talouspoliittiselle …

Suomessa jonkinlainen palkaton palvelus on lähtökohtaisesti pakollinen noin puolelle väestöstä. Joka vuosi noin 22 000 nuorta miestä ja 1000-1500 naista käyttää vähintään 165 päivää parhaasta opiskelu- ja työiästään kotimaansa turvaamiseen. Tulevaisuutta ajatellen tämä asepalveluksen suorittaneiden määrä ei saa tippua. Palveluksen aikana työskentely ei ole yksin asuvalle juuri koskaan kannattavaa ja päiväraha tältä ensimmäiseltä 165 päivältä …

Vuonna 1937 solmittiin sopimus kahden valtion keskinäiseen kulttuurinvaihtoon pohjaten. Ainoana valtiosopimuksena se säilyi voimassa läpi Neuvostoliiton vallanpidon aina Viron uudelleen itsenäistymiseen. Eikä se suinkaan jäänyt viimeiseksi edistysaskeleeksi Suomen ja Viron välisissä valtiosuhteissa. Läpi 1990-luvun valtioiden välinen yhteistyö oli erityisen tiivistä, ja siinä missä Suomelle ovet avautuivat aikanaan länsimaiden joukkoon pitkälti muiden Pohjoismaiden kautta, niin avautuivat …

Afganistanin pääkaupunki Kabul on siirtynyt talebanien hallintaan. Useiden maiden 20 vuotta kestäneet aikomukset Afganistanin vakauttamiseksi ovat ohi. Kestävän rauhan ja vakauden rakentaminen aseilla ja sotilasjoukoilla ei onnistunut.  Yhdysvaltojen vetäytyminen Afganistanista oli kaoottinen. Presidentti Joe Biden päätti huhtikuussa, että amerikkalaisjoukot vetäytyvät Afganistanista ennen 11. syyskuuta. Myöhemmin takarajaa aikaistettiin elokuulle. Nyt ihmiset yrittävät paeta maasta ja ulkomaat …

Kesä on taianomaista aikaa. Olipa sitten kesälomalla tai kesätöissä, niin ajankulu ja ympäristö tuntuvat erilaisilta kuin muina vuodenaikoina. Vuorokaudessa tuntuu olevan enemmän tunteja ja sielussa sykkii vapaus. Omaa elämääni ovat jo useiden vuosien ajan aikatauluttaneet järjestöjen (lue: Suomen Keskustan ja Keskustanuorten) vuosikellot. Syyskokoukset, vuosikokoukset, piirihallitukset, puoluevaltuustot ja valtuuskunnat, liittokokoukset ja puoluekokoukset. Onpa väliin mahtunut myös …

Keskustanuorten nelivuotinen strategiakausi päättyy vuoden 2021 loppuun. Tässä liittokokouksen hyväksymässä strategiassa uskoimme kolmeen selkeään tavoitteiseen: Yhteisöllisin poliittinen nuorisojärjestö Inspiroiva yhteisö ihmisenä ja vaikuttajana kasvamiseen Aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Miltä nämä teemat sinusta kuulostavat? Onko keskustanuoret saavuttaneet nämä kolme tavoitetta näiden vuosien aikana? Vastauksia on varmasti yhtä monta kuin jäseniä. Minun onnekseni päätehtäväni on arvioida strategian rakennetta …

Elokuun kohdalla puhun yleensä loppukesästä, mutta politiikan ja järjestön maailmassa elokuu on startti syyspuoliskolle. Nyt onkin oiva paikka kerrata muutama asia, mitkä puhututtivat kesällä! Kesäkuun lopussa vietettävä Helsinki Pride kirvoitti jälleen keskustelua Keskustan sisällä. Heinäkuun alun blogissa totesinkin, viikon tunnetiloja kuvasivat kiusaannus, häpeä, suru ja pettymys. Keskustan sosiaalista mediaa selatessa törmää naisten päivän onnitteluihin, yrittäjän …

Hyvin usein taloudesta puhuttaessa puhutaan julkisesta taloudesta ja ihmisten oma talous jää helposti sivurooliin. Keskustanuorten talouspoliittinen työryhmä yrittää ottaa talouspoliittisen ohjelman valmistelussa myös huomioon ihmisten henkilökohtaisen talouden. Kantavana ajatuksena ohjelmassa on luoda kuvaa mielekkäästä, turvatusta ja uutta luovasta ihmiselämästä. Jotta ihminen voi hyvin ja on tuottelias yhteiskunnan jäsen, niin myös hänen henkilökohtaisen talouden on oltava …

Viime maanantaina palvelukseen astui 12 000 uutta varusmiestä. Uusia alokkaita koittaa uusi, mutta toisaalta ihmeellinen maailma – jokainen päivä tulee olemaan uutta ja erilaista. Jotkut parikymppiset eivät välttämättä ole koskaan ollut kotoa viikkoa pidempään pois, joku saattaa miettiä parisuhdettaan ja joku harrastuksiaan, kun sisäänsulkevat korona-kiinniolot pitävät nuorukaisia palveluksessa pitkäänkin. Se voi olla rankkaa, monellekin.  Minä …

Kiusaannus, häpeä, suru, pettymys. Siinäpä viikon tunnetilat, kun seuraan oman puolueeni Keskustan toimintaa Pride-viikolla. Kotisivuilla komeilee arvojen kohdalla tasa-arvo ja puolueen periaateohjelmassakin todetaan, kuinka kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja samanarvoisia ja että kahdella tasa-arvoisella ihmisellä on vapaus rakastaa toisiaan. Periaateohjelmassa, joka on puolueen ylimmässä päättävässä elimessä eli puoluekokouksessa yhdessä linjattu. Jotta arvot saadaan näkyville muutoinkin …

“Gay rights are human rights” Hillary Clinton On eriskummallista, että tänä vuosikymmenenä ihmisiä halutaan laittaa tietynlaiseen muottiin. Muottiin, joka pakottaa meidät johonkin sellaiseen jota emme todellisuudessa ole. Kun Pride-kuukausi lähenee kalenterissa, saa aihealue monet poliitikot kummasti hiljentymään. Heistä kovin montaa ei näy juhlistamassa tätä juhlaa. Passiivinen reagointi antaa vääränlaisen viestin niin omille aktiiveille kuin äänestäjillekin. …

Suomi elää tällä hetkellä täydellistä EM-kisahuumaa. Jalkapallofanit ympäri Eurooppaa ovat kerääntyneet kannattamaan omaa maataan. Jokainen toivoo menestystä ja voittoa kannattamalleen joukkueelle. Harvoin olen nähnyt, että kukaan lähtisi otteluun tasapeliä toivoen. Tasapeli on yleensä kaikista tylsin tulos – mutta politiikassa se on usein paras mahdollinen vaihtoehto. Oikeisto ja vasemmisto ovat jatkuvasti kilpasilla. Kilpasilla siitä, minkä ihmisryhmän …

Euroopassa lapsiluku on laskenut paljon viime vuosikymmeninä, esimerkiksi Ranskan kokonaishedelmällisyysluku, eli kuinka monta lasta syntyy naista kohden, oli vuonna 2017 1,9, joka on Euroopan korkein, mutta ei silti riitä väestön uusiutumiseen Ranskassa. Muualla Euroopassa tilanne ei ole vielä edes näin valoisa, nimittäin väestön uusiutuminen vaatii kokonaishedelmällisyysluvuksi 2,1. Ruotsi on pystynyt pitämään syntyvyytensä samassa tasossa jo …

Ihan ensiksi – valtava kiitos panostuksestasi kuntavaaleihin, oli se sitten olosi ääniharavana tai oman äänesi antaminen äänestyskopissa. Valtaisan upeasta asiasta oli kyse, mikäli olit ehdolla. Ja vaikka meiltä pääsi useampi läpi tai varalle kuin jäi luottamuspaikkojen ulkopuolelle, ei valtuustopaikkoja silti riittänyt kaikille. Vaalituloksesi ei kuitenkaan tee sinusta huonompaa vaikuttajaa tai vähemmän arvokasta!   Haluan muistuttaa, että tuntemasi tunne kuntavaaleista on aivan täysin oikeutettu, eikä …

Suomelle on tulossa EU:n välineen kautta noin 2,2 miljardia euroa perustuen Valtiovarainministeriön lukuihin. Suomen saanto pitkällä aikavälillä on negatiivinen, vaikka Suomen talouskasvu on ennusteiden mukaan selvästi heikompaa kuin muissa EU-maissa. Tuleva paketti on sijoitettava viisaasti ja tuottavasti. Kyseessä ei ole lahja, vaan kehnohko diili, joka kuitenkin on Suomelle välttämätön. Nyt kun paketti tulee, on ensiarvoisen …

Ei yhdellä äänellä merkitystä ole? Vai olisiko sittenkin? Vastaus on simppeli: kyllä on! Juuri sinun äänesi voi vaikuttaa siihen miltä tuleva valtuusto näyttää seuraavat neljä vuotta. Koostuuko sinun kotikuntasi valtuusto ihmisistä, jotka eivät osaa sopia tai sovitella? Koostuuko se ihmisistä, jotka eivät osaa eivätkä haluakaan nähdä toiselta laidalta toiselle? Ihmisistä, jotka eivät pysty asettumaan sinun, …

Kuinka useasti sinä katselet auringonnousua terassiltasi tai parvekkeeltasi, juot aamukahvia ja katselet oman kotikuntasi tai -kaupunkisi maisemia? Omaa kotiasi. Kunnat eivät ole harmaita virkakoneistoja, vaan ne ovat kotejamme, kuntalaisten yhteisöjä. Mahdollistajia. Meille unelmien kotikunnat ovat kehittyviä ja omaleimaisia. Haluamme, että Liedossa, Kempeleessä, Kuhmossa ja kaikkialla Suomessa palvelut ovat helposti saavutettavia, olipa kyse sitten mielenterveyspalveluista, perheiden …