Olen huolestunut Keskustan aatteellisen keskustelun tasosta ja sen puutteesta. Politiinen keskustelu tuntuu keskittyvän vuoden ja seuraavan hallituskauden aikajanalle, eikä Keskustalla ole sanomaa tulevaisuudesta. Keskustalainen aatekeskustelu tuntuu pyörivän kahden ajatuksen ympärillä: On liberaaleja hömpöttäjiä ja arvokonservatismin edustajia, jotka tahtovat lyödä alkiolla päähän. 

Maailma muuttuu, mutta Keskusta pysyy paikoillaan ja kannatus laahaa matalalla. Kun kannatus romahti alkoi syyttely, syyllisen metsästäminen sekä itsesäälissä rypeminen. Mikään näistä ei ole loppunut yli kolmen vuoden aikana.

Puolueemme arvot ja tavoitteet ovat vertaansa vailla, asioita saadaan aikaan ja maailma parantuu, mutta kannatus laahaa pienpuolueiden tasolla. Hyvää työtä eduskunnassa ja hallituksissa on vaikea tehdä, jos emme pääse niihin kansan äänestäminä. Muutos on pakollista, jotta Keskusta ei kuole pois. Panostuksemme erilaisiin media-alustoihin ja viestintään heijastuu suoraan kannatukseen pitkällä tähtäimellä. Nykyinen panostus on tuonut meidät näihin lukemiin.

Alkiolaisuus kiteytyy vahvasti köyhän asian ja edistyksen lipun kantamisen ympärille. Maailman muuttuessa ja vuosien kuluessa edistystä tarvitaan jokaisella osa-alueella, myös ulkopolitiikassa. Jähmettymiseen ei ole varaa, kun maailmasta tahdotaan kehittää parempi paikka elää ihan jokaiselle.

Keskusta elää kentästään ja läpi maan ulottuvasta verkostostaan – vahvemmin kuin yksikään muu puolue tässä maassa. Ihmisten käyttäytymiseen liittyviä trendejä emme kuitenkaan voi välttää, joskin voimme valita parhaan mahdollisen tavan reagoida muutoksiin. Etenkin nuorten ikäluokkien käyttäytymisessä on havaittavissa selkeä muutos aiempaan, kun osallistuminen poliittisiin tai sitoutumattomiin järjestöihin laahaa merkittävästi alhaisemmissa lukemissa. Murros on ajanut poliittiset …

Suomen translaki polkee törkeästi transsukupuolisten oikeuksia. He kohtaavat syrjintää yhteiskunnan rakenteissa, byrokratiassa, terveydenhuollossa, kouluissa, työpaikoilla. Lista on pitkä ja tilanne kestämätön. Sosiaalisessa mediassa transihmisten oikeuksista puhuttaessa vastaan tulee väistämättä “sukupuolia on vain kaksi” ja “sukupuolta ei voi valita tai vaihtaa kommentteja”. Kapeakatseisuus ja vanhoillisuus elää vieläkin suomalaisessa yhteiskunnassa.  

Keskustanuoret on laaja joukko eri ikäisiä, eri taustoista tulevia nuoria. Jäsenistöstämme löytyy seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia. Samoin löytyy enemmistön edustajia. Meidän toiminnassamme kaikki ovat samalla viivalla. Ketään ei nosteta ylös tai paineta alas. Keskustanuorissa ei ole väliä oletko mies, nainen tai muun sukupuolinen. Miksi joillekin toisen ihmisen sukupuolella on väliä?

Keskustanuorten jäsen Saska Salo on kantanut nykyistä nimeään seitsemän vuotta ja juridisesti hän on ollut mies viisi vuotta. Lapsena hän halusi viikset, 19-vuotiaana hän haaveili, että uskaltaa kulkea uimarannalla paidatta ja nykyisin hän unelmoi saavansa lapsen. Blogissaan Saska pohtii miltä olo voisikaan tuntua, kun itsensä kaltaiselle ihmiselle taataan viimein perusoikeudet, kuten lisääntyminen.

Keskustanuorten jäsen, 17-vuotias Elia on transpoika, jonka sukupuolta kyseenalaistetaan yhtenään. Keskustanuortenkin linjan mukaan Elia toivoisi translakiin muutoksen, jotta juridinen sukupuoli olisi yli 15-vuotiaille ilmoitusasia, ja alle 15-vuotiaat pystyisivät tekemään ilmoituksen vanhempien luvalla. Translakia tulee päivittää Oikeus olla-kansalaisaloitteen mukaan transhenkilöiden hyvinvoinnin ja oikeuksien parantamiseksi.

Historiallista aikaa, Venäjä tökkäsi meidät kohti Natoa. Tuskin oli tavoitteena, mutta näin kävi ja onneksi menemme sinne selkeällä enemmistöllä. Suurin osa kansasta, lähes kaikki kansanedustajat ja presidentti puoltavat puolustusliittoon menemistä.

Faktat on kyettävä myöntämään: kriisien värittämä aika ahdistaa monia ja yhteiskunta vaatii aivan liikaa monilta meistä. On muutoksen aika. Ennen kaikkea työ palvelee ihmistä, mutta talkoille on myös taloudellinen kannustin. OECD:n arvioima 11 miljardin hintalappu mielenterveydelle pakottaa kohti muutosta. Tällä hetkellä voidaan sanoa suoraan, että Suomessa ei voida hyvin. Mielenterveysongelmat muodostavat yli 50 % osuuden kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. Apua ja hoitoa edellyttäviä ongelmia kohtaa enemmän kuin joka kolmas korkeakouluopiskelija.

Miltei pääni puhki olen minäkin pohtinut Ukrainan tilannetta ja kaikkea siihen liittyvää. Tilanne on yhä varsin arvaamaton ja moniulotteinen, mutta toivo on vahvasti läsnä. Tiedän, että rauha tulee. Toivon, että pikimmiten. Neuvostoliitto hajosi 1991 osaltaan Gorbatšovin harjoittaman politiikan myötä ja nykyinen Venäjän federaatio sai ensimmäiseksi presidentikseen Boris Jeltsinin. Elettiin toivon aikakautta, jolloin Venäjän länsimaistuminen ja …

Perustulo on ollut Keskustanuorten vastaus sosiaaliturvajärjestelmän parantamiseksi jo kauan. Nykyisellään sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen tukiviidakko, joka on raskas yksilölle ja yhteiskunnalle. On siis selvää, että tarvitaan selkeämpi malli.

Suomi maksaa kehitysapua tällä hetkellä suoraan ja järjestöjen kautta yli miljardin joka vuosi. Kehitysapu menee lukuisille järjestöille moniin eri maihin. Kehitysavun vaikuttavuuden mittaaminen ja todentaminen on hankalaa. Toisaalta on myös hankalaa määrittää, kuinka paljon apua meidän tulisi antaa. Mikä on oikea määrä?

Syksyllä 2021 tämän kevään kehysriiheen luotiin suuria paineita ja odotuksia. Hallituspuolueet avasivat tavoitteitaan medialle ja ainakin ulkopuolelle keskustelu näytti riitaisalta. Etukäteen uumoiltiin jopa hallituksen kaatuvan tähän kehysriiheen, mutta toisin kävi. Onneksi. 

Finanssikriisi, ilmasto- ja mielenterveyskriisi, kerran sukupolvessa tapahtuva pandemia ja nyt myös sota Euroopan ovella.

Suomalainen ruokakeskustelu on kärjistynyttä ja väsynyttä. Kenelläkään ei tunnu olevan selkeää suuntaa siitä, mihin kansalliset ruokailutottumuksemme ovat menossa, vaikka suunta on selkeä – kasvisruoan lisääntyminen.

”Kylmäpäisyys” on tämän kuukauden sana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui 3. maaliskuuta 2022 turvallisuusympäristömme Euroopassa olevan nyt nopeassa ja rajussa muutoksessa. Samalla presidentti Niinistö kehotti suomalaisia, ”pitämään pään kylmänä”. Tämä ”kylmäpäisyys” tarkoittaa erityisesti sitä, että paniikkiin ei ole syytä ja arkijärki täytyy pyrkiä pitämään läsnä joka hetkessä.

Korkeakouluni ylioppilaslehdessä julkaistiin “Hädin tuskin pinnalla” niminen, herättelevä ja pysäyttävä kirjoitus muutama viikko taaksepäin. Kirjoituksessa käsiteltiin pitkään vaiettua aihetta, nimittäin järjestötoimijoiden uupumista. Olen iloinen siitä, että keskusteluilmapiiri on jaksamisen teeman ympärillä avautunut. Moni rohkea opiskelija tai työssäkäyvä on kertonut avoimesti kamppailustaan jaksamisen kanssa ja vienyt omalta osaltaan keskustelukulttuuria ja asennemuutosta eteenpäin. Järjestötoimijoiden jaksaminen on kuitenkin aihe, josta ei puhuta. 

Viime päivinä olen seurannut huolestuneena Putinin hyökkäyssodan seurannaisvaikutuksia. Lännen poikkeuksellisen kovat talouspakotteet ja yritysten vetäytyminen Venäjältä ovat olleet tarvittava voimannäyttö. Muutos lähtee usein sisältä ja Venäjän eristäminen ja taloudelliset voimakeinot palvelevat varmasti tätä tavoitetta.

Keskustanuoret tuomitsee Putinin hyökkäyssodan ja sotarikokset yksiselitteisesti, sekä tukee kansainvälistä yhteisöä pakotteiden asettamisessa. Samalla kannamme kasvavaa huolta yleistyvästä venäläisvihasta.

Aluksi on todettava, että nykyisen hallituksen tekemät korotukset opintorahan tulorajoihin tälle ja ensi vuodelle ovat positiivinen asia korkeakouluopiskelijoiden taloudelliselle hyvinvoinnille. Opiskelijalla on mahdollisuus ansaita noin 25 % vuodessa enemmän kuin viime vuonna ja ensi vuonna tulorajat nousevat nykyistä enemmän.

Ukrainan sota on oikeutetusti kaikenlaisen viestinnän ja keskusteluiden keskiössä. Suomalaiset ovat aktivoituneet keskustelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä aiheista. Erityisesti Nato- jäsenyyden ympärillä on käyty kiihkeää keskustelua. Mekin olemme osaltamme osallistuneet keskusteluun. 

Eduskuntavaalit kolkuttelevat jo ovella, ja huomasinkin, että meidän Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelmatyöryhmän (huh mikä sana) haku on käynnissä! Olen itse osallistunut kahteen työryhmään, ja vaikka silloin aluksi ei ole tajunnut kunnolla mihin tuli lähdettyä, niin jälkikäteen ajateltuna työryhmät ovat antaneet paljon. Tarkemmin mietittynä työryhmätyöskentelyssä yhdistyy kaikki syyt, miksi olen lähtenyt mukaan keskustanuoriin: vaikuttaminen, oppiminen ja ihmisiin tutustuminen. Tuon oppimisen haluan erityisesti nostaa esille, sillä koen sen olevan työryhmätyöskentelyn paras anti, kun tulee otettua selvää asioista ja keskusteltua niistä muiden kanssa. Nyt meidän energia- ja digipoliittisissa työryhmissä koostamat ajatukset ja linjaukset on kirjattu Keskustanuorten virallisiksi kannoiksi, joten vaikuttamistakin ollaan tehty.

Tänään vietetään kansalaisjärjestöjen maailmanpäivää (World NGO Day). Suomessa kansalaisjärjestöjä on yhteensä noin 120 000. Kansalaisjärjestöjä on monenlaisia ja niiden kautta ihmisten on helpompi päästä vaikuttamaan itselleen tärkeisiin kysymyksiin. Kansalaisjärjestön toiminta voi koskettaa esimerkiksi niin sosiaalisen kestävyyden kysymyksiä kuin kulttuurin ja vapaa-ajan mahdollisuuksien edistämistäkin. Skaala on varsin laaja, mutta yhteistä niille on se, että ne edistävät ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. Vahva kansalaisyhteiskunta onkin edellytys demokratian sekä yhteiskuntarauhan toteutumiselle.

Pitkään jatkunut Venäjän lietsoma tulenarka tilanne Ukrainan ja Venäjän rajalla syttyi eilen täysiin liekkeihin Venäjän tehdessä sen, mitä eniten pelättiin. Venäjän raukkamaisen hyökkäyksen seurauksena voi jo todeta, että Eurooppa ei ole enää ennallaan. Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin vähäinenkin arvostus katosi maailmalla kuin toisinajattelija Siperiaan, ilman toivoakaan paluusta. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, hyökkäys on tuomittu laajasti ja päivänpoliittiset erimielisyydet ovat jääneet sivuun.